keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Co-Creation: Markkinointi tuotekehityksessä

Sain eilen kuulla, kuinka Nokia aloitti co-creationin saralla. Jussi Mäkinen (@luovanto) kertoi yhden kehityskaaren sosiaalisen median (some) käytöstä, ei vain markkinoinnissa vaan myös tuotekehityksessä. Jussi on marketing manager joka vastasi N900:een johtaneesta co-creationista ja markkinoinnista.

Olen usein puhunut (ups, kirjoittanut) intohimosta. Samoin tekee Like Minds. Somen "turuilla ja toreilla" ihmiset kokoontuvat heimoiksi; yhteisöiksi yhden tai useamman aiheen ympärille. Aiheita voivat olla arvot, filosofia tai tapa toimia. Useimmiten läsnä kuitenkin on jokin konkreettinen ydintoiminto joka yhdistää ihmiset. - Sometyökalujen myötä kun kuluttajien (consumers) rinnalle on syntynyt uusi sisällön tuottajien (creators) laji.

Mitä tuo yhteinen tekeminen sitten onkaan, kaikkein yhteisintä tässä uudessa tekemisessä on kuitenkin intohimo.

Jussi mainitsi tuon saman, vuoria ylittävän intohimon omassa puheenvuorossaan.
Markkinoinnin PITÄÄ olla mukana T&K:ssa alusta!
Kun Nokia alkoi etsiä uutta tapaa löytää yleisön tarpeita tyydyttäviä uutuuksia, he tutkivat edelläkävijöiden (hakkereidenkin) käyttäytymistä ja tapaa toimia. Vastaan käveli korkeaa osaamista, intohimoa sekä luomisen vapautta.

Co-creationiin täytyi sovittaa tämän joukon iloisen vapaa tekeminen sekä virallisen organisaation jäykät rakenteet. Siellä - meillä - joudutaan edelleen selviämään erilaisten määräysten, jopa lakien viidakosta, ennen kuin mitään uutta voi tuotekehitysosastolta tulla ulos.

Siten ketteryys näyttäisi olevan keino saada tilaa luovuudelle. Tukena tiellä nopeampiin tuloksiin voi olla vain löyhiä rakenteita - ei enää pönöttäviä arvoasetelmia, kuka saa puhua tai kenellä on oikeus esittää mielipide mistäkin. Miten siis tällainen ketteryys voisi elää nykyorganisaatioissamme? Todisteiden mukaan ei kovin häävisti.

Muutama erinomainen artikkeli englanniksi:
Gary Hamel kirjoittaa Facebook-sukupolvesta johtamisessa ja Steve Denning High-Performance Teameistä osana tulevaa kirjaansa Radical Management.

Uudenlainen tekeminen ja luominen vaatii kukoistaakseen toisenlaista organisaation tukea, toisenlaista johtamista.

Sama koskee julkishallintoa!

lauantai 25. syyskuuta 2010

Virkamies: vaiti vai äänessä?

Yritys-Suomen torstaisessa seminaarissa huippupuhujista neljä toi puheenvuorossaan esille sosiaalisen median.

Oma pääjohtajamme visioi esityksessään tiedon kuljetusta ehkä hieman "Google-mainokset Gmailin aihesanojesi vieressä" -tapaan. Toiset painottivat läsnäoloa niillä turuilla ja toreilla joilla asiakkaamme jo ovat.

Virkamies vaikenee yhteisöllisessä mediassa! otsikoi Lupa palvella -blogissaan Merja Heinonen. Blogi synnytettiin ELY-keskuksessa tiimiblogiksi noin vuosi sitten, tavoitteena oli julkishallinnon verkostokeskustelu. Kaksin tai kolmin käyty keskustelu ei kuitenkaan tuntunut riittävältä, joten Merja pisti blogin tuumaustauolle.

Nyt se jatkaa yhden ELY-virkamiehen omana asiantuntijablogina. Fiksu veto somessa: kokeilu, päätös ja uusi suunta. Tyylikäs on myös Merjan tekemä profiilin rajaus. Lisää somesta valtionhallinnossa @ kansanvalta.fi

Viestintäjohtajat suhtautuvatkin pääsääntöisen myönteisesti eri virastoissa näihin yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin.
Yhteisöllisyys elää nyt some-kanavissa uusrenesanssia. Ennen poikettiin naapuriin kahville vaihtamaan kuulumisia, viivähdettiin toreilla hetki ajatuksia virittelemässä. Ikiaikainen kaipuu kuulua yhteisöön elää nyt netissä.
Torstain tilaisuudessa kuulin, että tilaisuuden järjestävä TEM oli juuri lanseerannut oman sosiaalisen median ohjeensa. Sitä en löytänyt verkosta, mutta oman väkensä jo ohjeistanut LVM julkaisi omansa verkossa. Tutustutaan siihenkin ja otetaan oppia omaan tekemiseen.

Some-myönteisyydelle onkin korkean tahon tuki. Viime viikolla presidenttimme liittyi twitteristien kasvavaan joukkoon.
Suuri päivä julkishallinnolle? Tasavallan presidentti tuli tänään Twitteriin: RT @tarmotoikkanen #FF @TarjaHalonen
Toinen mielenkiintoinen hahmo nyt Twitterissä on historian kätköistä nostettu First Lady Jacqueline Kennedy. JFK Library esittelee tweetteinä hänen Campaign Wife -kolumninsa, joilla hän tuki miehensä presidentinkampanjaa vuonna 1960.

Valtioneuvoston kanslia julkisti viime viikolla viestintäsuosituksensa, jossa rohkaistaan niin ikään sosiaaliseen mediaan. Perinteisen viestinnän kohdalla suositus sanoo:

"Kaikki virkamiehet huolehtivat omalta osaltaan viestinnästä ja kanssakäymisestä niiden yhteistyökumppanien kanssa, joita heidän tehtävänsä koskevat. Kansalaisilla ja yhteisöillä on oikeus olla suoraan yhteydessä virkamiehiin."

Sosiaaliseen mediaan suositus rohkaisee:

"Hallinnolle sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia lisätä vuorovaikutusta kansalaisten kanssa ja tehostaa omia palvelujaan. Viranomaiset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa mm.

  • viestinnässä
  • tiedon jakamisessa
  • palveluiden tunnetuksi tekemisessä
  • osallisuuden edistämisessä
  • kansalaismielipiteiden luotaamisessa, mutta myös
  • hallinnon sisäisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

    Mukanaolo sosiaalisessa mediassa on tietoyhteiskunnassa osa yhä useamman virkamiehen työtä."

    Meillä on nyt viime kevään kokeilu tulosesiteltynä ja jatko suunniteltuna. Verottaja jatkaa äänessä.
  • maanantai 13. syyskuuta 2010

    Maailma pelastetaan palvelu kerrallaan

    Perjantain SADe-ohjelman klusteriryhmä skenarioi tulevia palveluaihioita (eräs kuunteli ja pelkäsi kuollakseen sen olevan taas uusi paperihanke).

    Puheessa vilisti julkinen data ja katosi jonnekin Odotuksen onkaloon. Tuolla hyppäsi avoin lähdekoodi ja putosi samaan Kaipauksen kuiluun.

    Sinnikkäimmin puheissa törmää jo käsitteeseen avoimet rajapinnat, joita em. kaksi kaverusta tulevat tarvitsemaan.

    Joskus ajattelen valtion virastoita kulkiessani, että me tiedämme jo mistä puhua, mutta emme, kuinka toteuttaa haluttu muutos.

    Muutos syntyy visiosta ja tahdosta

    Toisenkinlaisia esimerkkejä on. RTE-ohjelma sai noin vuodessa käyntiin oman käytännön innovaationsa: Raportointikoodisto julkaistiin viime torstaina. Hansel näytti toteen paperittoman laskutuksensa:
    Lähtötilanteessa kesällä 2009 verkkolaskujen osuus saapuneista ostolaskuista oli 35% ja tänä kesänä se on ollut jo huikeat 85%.
    Oma kokemukseni RTE-vuoden varrelta on, että tarvitaan villejä visionäärejä, rautaisia ammattilaisia sekä maaliin tahtovia vaikuttajia. Oppiminen, tuo siunattu prosessi, jossa ymmärrys syntyy, on hidas.

    Siksi muutosprosessien työajasta suurin osa työajasta on pantava vaikuttamiseen, ajatusten esittelyyn ja keskusteluun. Vain siten voi syntyä tarvittava sitoutuminen; mukaan lähtö ja se kaivattu muutos toiminnassa. Muutos toiminnassa = karttana päämäärään strategia + johdetaan joukot yhdenmukaisesti, ks. blogini.

    Hanselin muutosjohtaja, talousjohtaja Kirsi Koivusaari kiteytti sen oivasti Arjentietoyhteiskunta-blogissaan:
    Mistä projektissamme oli kyse? Ennen kaikkea omasta halustamme. Irtisanoimme skannauspalvelusopimuksemme. Teimme paperilaskun lähettämisen meille niin vaikeaksi, että kukaan ei enää jaksanut ottaa selvää siitä, miten saisi paperilaskun perille talousosastollemme.
    Muutos syntyy pieninä paloina

    Appletit, Gadgetit, Widgetit, Appsit ja Apit ovat esillä aina, kun puhutaan kännyköistä, Web2.0:sta tai onnistuneista käyttökokemuksista. Itse haaveilin tulevassa henkilöstölehti Otsossamme, että ottaisimme Applesta mallia:

    Miten yhdistämme palveluja viisaasti niin, että ne todella palvelevat kansalaisten ja yritysten arjessa? iGooglen ja iPhonen yhdistäessä rajapintoja Facebookiin ja Twitteriin ns. pienpalvelut (applications, gadgets tai widgets) ovat yhä suurempi osa arkeamme, huomasimme sitä tai emme. Verottaja-minä pohtii kehitystyössään: olisiko se mahdollista?

    Toiset tekevät jo!

    Perjantain Hesari riemastutti: Lounasseteli kännykkään! Ateriointi maksetaan pian vilauttamalla kassalla kännykän tekstiviestiä. Hetkinen, mikäs muu hoituu juuri samoin? Tuttuus käyttöliittymässä on vahva etu. Muistuma on peräisin HKL:n kaupunkimatkailusta: matkalippu kännykkään.

    Lukemattomilla viranomaissivuilla kaipaisin niitä pieniä neliöitä: yhteisöpalvelujen "logoja", joita klikkaamalla voin jakaa löytämäni hyvän sisällön. Se on pelkkää pintaa, mutta puuttuessaan harmillista, sekin.

    Entä miksi kirjaudun verkkopankkiin yhdellä, verokorttiin toisella ja Helsingin kaupungin asiointitiliini kolmannella pankkitunnuksen vaihtuvalla salasanalla? Järjetöntä?! Minä olen minä olen minä - enkö saa itse niputtaa palveluita, joihin tahdon samalla kertaa, kysyy kansalainen-minä.

    Voisiko Twitteriltäkin oppia?

    Viikonlopun toinen uutuus on peräisin liikeystävältäni (kuvaakohan termi tarpeeksi suhteemme laatua?) Kari Korkiakoskelta.

    Päädyin "sanomalehteen", joka näyttäisi olevan Kari Korkiakoski Daily. Hetken pengottuani oivalsin, että kyseessä on sovellus, joka kokoaa hänen valitsemansa Twitter-peräiset tietolähteet verkkosivulle sanomalehteä muistuttavaan formaattiin. Tiedon jakaminen ja löydettävyys on minusta ensimmäinen askel suureen tavoitteeseemme.

    A great way to stay on top of all that is shared by the people you follow - even if you are not connected 24/7 !

    HUOMIO! Tämä kirjoitus edustaa jälleen omaa yksityisajatteluani. Siinä esitetyt mielipiteet ovat yksin Kotipellon, eivät SADe-klusteriryhmän, eivät TEM:n eivätkä Verohallinnon. Kommentointi on vapaa!

    torstai 9. syyskuuta 2010

    Raportointikoodisto valmistuu

    Raportointi viranomaisille aiheuttaa eniten yritysten hallinnollista taakkaa. Tätä taakkaa keventämään on nyt julkaistu raportointikoodisto.

    Käytännössä raportointikoodisto on yrityksen raportoinnissaan tarvitsemilla erittelyillä täydennetty perustililuettelo.

    Koodiston mukaisilla tiliöinneillä yrityksellä on valmiina kaikki tiedot liitteitä myöten tilinpäätökseen ja veroilmoitukseen, tilastokeskukseen ja rahoittajille. Raportointikoodisto on luotu laajassa yhteistyössä osana Real-Time Economy -ohjelmaa.

    Raportointikoodiston merkitys avautuu, kun tuumaamme hetken viranomaisraportoinnin ja yrityksen arjen välistä kuilua.

    Yrityksen elämä on tässä ja nyt

    Tässä ja nyt ei suinkaan tarkoita, etteikö yritys suunnittelisi tulevaa; päinvastoin! Mutta yritys on olemassa ja kehittyy aina asiakkaitaan varten. Ei raportointia varten.

    Yrityksen rahoitus turvaa sille tuotannon, palvelun ja jakelun. Ostajat tuovat kaivatun kassavirran, josta voi maksaa tuotannontekijät; vuokrat, ostolaskut ja palkat (ja ne kuuluisat sivukulut). Kassavirran on katettava myös lainapääoman kustannus ja voitonjako omistajille.. ja päältä vielä siivu yhteiskunnalle eli verot.

    Noiden verojen laskeminen on tähän asti ollut se kivi kengässä: mutkikas raportointi monille eri viranomaisille aiheuttaa yrityksille hallinnollista taakkaa.

    Päivittäiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpidon tileille. Neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä on laadittava tilinpäätös, ja samaan aikaan on annettava veroilmoitus. Liekö se vuoden tuskaisin osuus: on käännettävä tuloslaskelma ja tase elinkeinoverolain tarkoittamalla tavalla ilmoitukseksi verotettavasta elinkeinotulosta.

    Taakka syntyy kirjanpidon ja verotuksen erillisyydestä

    Malliesimerkki kimurantista erillisestä laskennasta on poistojen käsittely. Kirjanpidossa pitkäaikaisten hankintojen tulosvaikutus kirjataan poistoina suunnitelman mukaan. Verotuksessa peruste poistoille on erilainen, ja tämä matemaattinen yhteensovittaminen tapahtuu poistoerona taseessa.

    Näiden tilikirjausten ja verotusta varten annettavien tietojen välistä kuilua raportointikoodisto kuroo umpeen tiliöimällä kaikki vaaditut tiedot erikseen heti ensikirjauksesta alkaen.


    Verotuksen hyllypoisto on tyyppiesimerkki laskennasta, joka tapahtuu yksinomaan verotusta varten. Kirjanpidon tuloslaskelmaan kuulumattomana eränä se on esitettävä sekä erikseen että sisällytettävä osaksi säännönmukaisia EVL-poistoja.

    Tämän lisäksi poistoerittelylomakkeella ilmoitetut poistot ovat tähän asti määränneet työnantajan sosiaaliturvamaksuluokan. Luokista on nyt luovuttu: vuoden 2010 alusta sotu-maksu on kaikille työnantajille samansuuruinen.

    Poistot eivät suinkaan ole ainoa tarkentavaa erillisraportointia aiheuttava erä. Kirjanpitoa tarkemmat erittelyt tarvitaan mm. aina, kun erä käsitellään yhdellä tavalla kirjanpidossa mutta verotuksessa määrää ei hyväksytä kokonaan vähennyskelpoiseksi. Yleisin tällainen erä lienee edustuskulut.

    Poistojen lisäksi koodistoon on jo sisällytetty kausiveroilmoituksen erittelyt sekä verotilin seurantaan tarvittavat taseen erät. Näiden piirteiden viemiseksi ilmoittamiseen työ Verohallinnossa vielä jatkuu.


    Raportointikoodiston mukaan kirjaamalla yrityksellä on valmiina kaikki ne tiedot, joita viranomaiset siltä lakisääteisesti odottavat.

    Mitä seuraavaksi?

    Verohallinto on jo kohdentanut koodiston ja osakeyhtiön lomakkeet (6B, 62 ja 7A) tiedot. Verohallinto antaa erillisen Verohallinnon päätöksen, ja ohjelmistotalot ja Tyvi-operaattorit (mm. Itella) vievät koodiston nykyiseen sähköiseen asiointiin. Loppuvuonna yhteydet vielä testataan Verohallinnossa.

    Sitten on koodiston hyödyntämisen aika, ensi vaiheessa siis osakeyhtiöillä, vuonna 2011 alkavilla tilikausilla. Seuraa tilannetta:
    www.raportointikoodisto.fi
    Raportointikoodisto Vero.fissä


    Aiemmin aiheesta sivuten tai suoraan:

    Voimmeko olla avuksi kevätkiireissäsi? (20 tou 2009)
    Tuotekehitys + verkosto = integroitu palvelu? (12 kes 2009)
    Yhteistyöllä osista saa enemmän kuin niiden summan (25 elo 2009)

    ShareThis

    LinkWithin

    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...