torstai 23. joulukuuta 2010

Joulurauhaa!

Työvuoden tilinpäätös on tehty. On hyvä listata asiat joiden parissa on uurastanut, sillä yllättävän äkkiä arjen kiireet peittävät saavutukset.

Päällimmäisenä alati jomottava tunne, että kaikki on kesken, ei ole saanut mitään aikaiseksi.

On suurta saada olla tyytyväinen tekemisiinsä.

Tulen juuri surutalosta. Rakkaalle ystävälleni tuli kovin toisenlainen joulu. Edellisillan vierailulla sain vielä perehtyä hämäläisen perunalaatikon saloihin. Esillä oli käsityö, kaulaliinan päättely oli valmistumaisillaan.

Seuraavana aamuna väsyneet kädet saivat levon. Ystäväni jää nyt ilman imellettyä.. - No, ei olis' nälkäkään, hän henkäisi tuskaisesti. Ja siinä on kaulaliinakin, kesken jäi äidin työ.. Kuka sen nyt päättelee, pohti surusta sairas ystäväni.

Minä sain käsityön mukaani.
On aika hiljentyä rakkaiden pariin.
Huomenna, jos Jumala suo..

2 kommenttia:

  1. Ei tähän osaa muuta sanoa, kuin että ystävät ovat kalliita. Sinä olet tärkeä monelle. Huomennakin Jumala kyllä suo.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Merja! Taisi olla se suosittelemani Mitch Albomin kirja, jossa rabbi pohti elämänsä päättymistä, omaa merkitystään, ja mitä jää jäljelle kun olemme poissa.

    Minulla on jalassani edesmenneen ystäväni viime jouluna kutomat sukat. Enkä usko että voin koskaan unohtaa käymäämme keskustelua, sen arkipäiväisyyttä ja lämpöä. Ja miten kummalliselta tuntui seuraavana aamuna, että häntä ei enää ole.

    Siten kuoleman jälkeen merkitystä on sillä, miten olemme toisiamme kohdanneet. Muistoissa ja tarinoissa jäämme elämään, vaikka vain yhden sukupolven ajaksi =)

    VastaaPoista

ShareThis

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...