lauantai 31. maaliskuuta 2012

Päiväunia tietoyhteiskunnan yhteentoimivuudesta

Tietoyhteiskunta tuli tutuksi Matti Vanhasen hallituksen ja asiointipalvelujemme myötä. Paljon on virrannut vettä Vantaassa sen jälkeen, mutta todellinen yhteentoimivuus antaa vielä odottaa itseään.

Suomessa veronkanto on maailman osuvinta (GAO 2011, s.8). Selityksenä voi pitää kansalaisen omaa halua täsmäyttää veronsa mahdollisimman oikeiksi verokorttinsa avulla. Verokortin mukaan kun työnantaja kerää verot tämän ansiotulosta.

Viranomaiset saman tiedon äärellä

Verotuloista osan valtio jakaa edelleen ns. tulonsiirtoina, lisäksi on yksityinen työeläkejärjestelmä. Tuloa jakaessaan viranomaiset puolestaan tarvitsevat sairauspäivärahan, vanhempainetuuden tai työeläkkeen määrän laskemiseksi saajan verotustiedot verottajalta.

Jokainen viranomainen lähettää Verohallintoon tiedonsaantipyynnön, joko yksitellen tai monen asiakkaan "nipuissa". Osa kahdenvälisistä prosesseista on saatettu sähköiseksi, osa toimii vielä paperilla.

Taakoittavimmillaan tietoa liikuttaa kansalainen itse

Etuutta laskeva viranomainen tarvitseekin asiakkaansa erilaiset tulotyypit tarkemmin tai ajantasaisemmin. Tieto on veroilmoituksen erittelyosalla, jonka Verohallinto on kerännyt kansalaiselle valmiiksi. Pohjana ovat maksutiedot, jotka työnantajat ja muut veronalaisten suoritusten maksajat ilmoittavat vuosittain saajan puolesta.

Verottaja lähettää tuon erittelyn kansalaiselle paperilla eikä jakele sitä sähköisesti muille tarvitsijoille. Pitäisikö?

Mitä tapahtuisi, jos eri tietojen tarvitsijat olisivatkin samalla viivalla tietojen keruussa? Jos palkan eri erät olisivatkin olemassa kuukausittain, niin verottajalle, Kelalle, eläkeyhtiöille kuin muillekin tiedontarvitsijoille? Silloin tietoa ei enää tarvitsisi kerätä kerta toisensa jälkeen eri tarkoituksiin verottajalta tai palkanmaksajilta tai kansalaisilta itseltään.

Paljonko moinen mahtaisi säästää työaikaa?
Paljonko hallinnollinen taakka kevenisi?

Mitä tietoyhteiskunnan eteen on jo tehty?

Pusersimme viranomaisissa (Kela, Työhallinto ja Vero) kasaan tapahtuman Suomi verkossa. Voitimme esitäytetyllä veroilmoituksella ja Palkka.fillä Pääministerin parhaat käytännöt -kisassa. On sähköistetty verokortti ja veroilmoitus. On luotu Verotili ja EU-ALV-palautushakemus.

Muutama vuosi sitten alkoi SADe-ohjelma. Siinä on syntynyt oppimisympäristo Opi.palkka.fi, kaksi palkkalaskuria sekä julkaistu palkanlaskentaparametrit.

Paljon hyvää on syntynyt. Nyt on aika ottaa tiikerinloikka.

8 kommenttia:

  1. Luulen, että emme ota tiikerinloikkaa. Se ei vain julkishallinnossa ole kovin todennäköinen. Mutta kyllä me liikumme, maali on selvä ja askelmerkit piirretty.

    SADe-ohjelmalla saamme paljon tuloksia ja konkreettisia välineitä hallinnollisen taakan keventämään. Sekä kaikille kansalaisille että yrityksille.

    VastaaPoista
  2. Vähempi kuin tiikerinloikka ei talouden pelastamiseen nyt riitä! OECD lastasi niskaamme 9 mrd euron vajeen ja nyt Sailas lisäsi 5 mrd:

    "Tämän hetken arvion mukaan jo sovittujen 2,5 miljardin säästöjen lisäksi pitää kevään aikana löytää viisi miljardia lisää konkreettisia, lähivuosina voimaan tulevia veronkorotuksia, menoleikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia.
    --
    – Näiden muutosten rakenteellisia vaikutuksia ei ole vielä riittävästi tunnistettu."

    Siten myös julkishallinnon, oikeastaan nimenomaan juuri julkishallinnon, on pakko etsiä oma tiikerinloikkansa paikka. Noiden rakenteellisten vaikutusten synnyttämisessä on Real-Time Economy- ja SADe-ohjelmilla ja JulkICT:n yhteentoimivuus-visionääreillä mahdollisuuksia valmiina.

    Kysymys kuuluu, osaammeko me valmistelijat piirtää riittävän vakuuttavan kokonaiskuvan ja näyttää toteen yksittäisten päätösten syy-seuraussuhteet. Sitten on päättäjien vuoro: riittääkö rohkeus ja tahto sanoa "Yes we will" :D

    Siksi luulot mäkkylään ja taistelulippu korkealle! Muuten meidät hukka perii.

    VastaaPoista
  3. Johanna osut asian ytimeen tuossa pohtiessasi, osaavatko asioiden valmistelijat kuvata hyvin toimivan systeemin vakuuttavasti ja houkuttelevasti.

    Saisiko jostakin mainoselokuva-alan tai tiedon visualisoinnin opiskelijasta projektityönä apua kaksiminuuttisen unelmatarinaleffan tuottamiseen?

    Itse olen vilpittämän kiinnostunut taloudellisista ja yhteiskunnan prosessi-innovaatioista, jollaisia blogissa kuvaat, mutta en minäkään tajunnut esim tilikartan loistavuutta (ja potentiaalisia yhteyksiä avoimeen dataan) ennenkuin oikein paneuduin asiaan hetkeksi.

    Nyt tarinankertojia apuun värväämään?

    VastaaPoista
  4. Olette kyllä ihania tiikerinloikkinenne! En tiedä, miksi en nyt vain oikein usko sen mahdollisuuteen. Vanhaa virkmiestä ehkä väsyttää?

    Itse asiaan tietysti uskon, ja teen kaiken, minkä itse vain voin. Mutta tiikerinloikka? Liian paljon viraomaisia, liian paljon intohimoja omiin asioihin, liian vähän halua luopua jostain ja ottaa vastaan jotain muuta.

    Lopulta tietysti pääsemme maaliin, mutta pienin askelin, asia kerrallaan, tuskastuttavan hitaasti. Ja asiakas kärsii...

    Mutta ehkäpä sittenkin! Jos pystymme ensin määritelemään kaikkein suurimmat tavoiteltavat hyödyt ja kuvaamaan uskottavat toteuttamismallit, niin ehkäpä hyvällä visualisoinnilla voisimme sytyttää kipinöitä? Mutta miten voimme edetä?

    VastaaPoista
  5. Huhuilen lisäapuja tarinankerrontaan täältä https://www.facebook.com/tamkmedia

    VastaaPoista
  6. SyTyKe Ry:n LinkedIn-ryhmässä virisi myös hyvää keskustelua. http://www.linkedin.com/groups/Onko-yritysten-viranomaisten-kansalaisten-v%C3%A4linen-137972.S.117483491?view=&gid=137972&type=member&item=117483491

    VastaaPoista
  7. Kiitos Tuija! RTE-ohjelman väki oli kovasti mielessään sivusta saadusta tuesta. Ja SyTyKe oli aivan uusi verkosto minulle, mielenkiintoista!

    Ps. Toimivaksi linkin saa tässä värkissä pienkoodaamisella, ohje täällä

    VastaaPoista
  8. Mahtava keskustelu - ilo lukea. Ja - Yes we can! ja Yes You can! RTE:ssä on jo sarjaihmeiden paikka.

    Bo Harald

    VastaaPoista

ShareThis

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...