perjantai 18. tammikuuta 2013

Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti

Hassua, miten ympäristön vaihdos saa näkökulmaankin aivan uutta haastetta. Varoitus: puhun seuraavaksi jonniimoista politiikkaa :)

Olen kekkoslais-brezhneviläisen ajan kasvatti. Minulle Neuvostoliitto oli tyranni ja vapaus asui Jenkeissä.

Kirja Museo de la Revolutionin kaupassa
Vaarit kieltäytyivät kertomasta sodan kauheuksista. Historiasta löysin niin Mainilan laukaukset kuin Ribbentrop-sopimuksenkin. Lapsuuteni illallispöydässä aikuiset juttelivat noottikriisistä ja Unkarin kansannoususta, Tshekkoslovakian miehityksestä ja oloista Virossa.

Yliopistolla uransa tehnyt täti kertoi Itäblokin tuttaviensa kautta "sen toisen näkökulman" Suomen asioihin.

Liekö lopulta ihme, jos tässä huolen varjossa vapaus löytyy aina lännestä ja toista supervaltaa ihannoidaan puolisokeasti?

Muistan Kuuban kohdalla ihmetelleeni, miksi neukut? Mikä ihme saa vapaaehtoisesti kääntymään moisen diktatuurin puoleen?

Kuubasta katsottuna asetelma kääntyykin lähihistoriassa päälaelleen. Jenkit olivat se "the bad guy". Se käytti nukkepresidenttejä hyväkseen ja piti Havannaa omana "takapihanaan", jolla laittomuudet saivat vapaasti rehottaa. Oma mies Batista viis veisasi kansan oloista. Vuonna 1950 maailmanpankki raportoi, että peräti 60 % kuubalaisista oli aliravittuja. Samaan aikaan Havanna tulvi dollarimiljonäärejä.

Niinpä kansan miesten ja naisten oli toimittava. Vallankumouksen satona vuokratasoa laskettiin, palkkatasoa nostettiin ja maanomistusta tasattiin rajoittamalla tilakoko 390 hehtaariin. Omistusrajoitukset koskivat vallankin amerikkalaisomistajia. Kun lopulta vielä kaikki yritys- ja tuotantotoiminta kansallistettiin, oli loukkaus luonnollisesti ylitsepääsemätön. Seurasi kauppasaarto.

Oma oppituntini: Valtapeliä pelataan aina kahden välillä. Jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Jos on pakko vastustaa yhtä, tukijoukoissa on jäljellä enää vain se toinen..

Ps. Kauppasaarto on muuten voimassa edelleen, yli 50 vuotta. Juuri joulun seutuvillaYhdysvallat langetti jättisakot kahdelle globaalille pankille, jotka olivat harjoittaneet kauppasaarron kieltämiä taloudellisia toimia Kuuban kanssa.

Ai niin, ja onhan ihan selvää, että nämä Kuuban innoittamat pohdintani ovat täysin yksityisajatteluani, niitä ei voi mitenkään liittää työnantajani tai Suomen valtion kantaan.

3 kommenttia:

  1. Ohhoh, tänään se taoahtui! Presidentit kättelivät (ja maailma kohahti), kertoi Hesari: Obama, Castro ja kättelyistä lukemisen taito - ja toivo virisi?

    VastaaPoista
  2. Ja vuotta myöhemmin jymyuutinen pamahti vielä lujempaa: suhteet normalisoidaan! Tämä YLEn videouutinen vei takaisin Maleconille - ja länsiautojen suhteellinen osuus ällistytti. Niin, jos haluaa vielä nähdä sen vanhan Kuuban, alkaa olla kiire..

    VastaaPoista

ShareThis

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...