keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Osallistamisella käsiksi aarteisiin

Mikä estää avoimuutta muuttumasta arjeksi virastoissa?

Kaikkinainen muutos on organisaatiossa aina kustannus. Organisaation tehtävä on järjestää tekijät työn ympärille. Hallinto sorttaa osaamiset ja menettelyt sellaiseen ojoon, että työstä suoriudutaan tehokkaasti. Ja joka kerta kun hyvin harjoitellut menettelyt muuttuvat, "läpimenoaika" hidastuu väistämättä.

Katsotaanpa yhtä virastoa; otetaan tarkasteltavaksi prosessiksi sen asiakasohjaus. Käsky kuuluu: Osallistakaa yleisö!

Kalle ja Liisa tapaavat kirjoittaa ohjeen kuin ohjeen parissa viikossa. Nyt heille sanotaan, että enää ette nysvää kahden kammiossanne, vaan otatte yleisön mukaan. (Avoimuus on aktiivinen päätös, blogasin taannoin)

Yleisön?! - Niin. Ne, joiden osuutta prosessissa ohjeellanne ohjaatte.
??? - Kirjoittakaa luonnos ja avatkaa se kommenteille saman tien.
- Ai niinku että ohje valmiiksi ja sitten.. ne niinku katsoo pilkkuvirheet läpi vai?
- EI! Kun kerrotte kaavailevanne muutosta ja että mikä sitten muuttuisi asiakkaalla; sähköinen palvelu, lomakkeet, aikataulut jne. Että nyt on aika vaikuttaa.
- No sen tietää mitä siitä tulee! Nehän alkaa ruotia ihan epäolennaisia ja kysellä tyhmiä..

Kuulostaako tutulta? Jetsulleen sama keskusteluhan käytiin 5 vuotta sitten sosiaalisen median koputtaessa oveen. Ei kommentointia voi sallia! Entä jos blogaaja ei tiedä mistä puhuu? Eihän kukaan ehdi roikkua Facebookissa kaiken päivää!

Osallistamisessa pelottaa kommenttien hallitsemattomuus.
Mitä se on? Kommenttien lukumäärä ja osuvuus: mitä jos aletaan puhua asian vierestä?
Verkossa käytävää keskustelua ei vain ole totuttu moderoimaan.
Mitä se on? Se on kuin vanhemmuus: ohjataan haluttuun suuntaan, sammutetaan sopimattomat kommentit ja ravitaan hyviä ideoita.

- Eikä ole aikaakaan! parkaisevat säädösvalmistelusta vastaavat virkamiehemme.

Eilen blogasin siitä, miten aikapankista kiinnostuneet kansalaiset eivät löydä vaikuttamisen väylää eivätkä VAVilaiset tietoa tekeillä olevasta sähköisestä asioinnista.

Meillä on kuulkaas nyt julkishallinnossa markkinat, joilla myyjät ja ostajat eivät kohtaa. Nyt saisi peilata löytöjä joukkojen viisaudesta omaan - kukaties kuinka siiloutuneeseen - ajatteluun. Maksutta saisi kehittää omasta osaamisesta vielä parempaa!

Miksei? Mikä neuvoksi?


1 kommentti:

  1. Avoin kommentointi kriisissä? YLE kertoi, että Popular Science poisti kommentointimahdollisuuden, koska keskustelut ohjaavat mielipiteitä ja asiantuntemuksen arviointi on vaikeaa.

    Kyllä, keskustelun avaaminen tuo omat haasteensa. Niinhän demokratiakin on, moniäänisyyttä ja siksi haasteellista. Samasta syystä kai Raamattukin oli pitkään vain harvojen ja "luotettujen" käsissä?

    VastaaPoista

ShareThis

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...