keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Isänmaa halvauksen partaalla?

Ojanperän Tero usutti rohkeampiin otteisiin liiketoiminnan digitalisoinnissa. Suomi rämpii itseruoska toisessa kädessä, tekemättömien tehtävien (tai kiellettävien asioiden) lista toisessa. Fast Companyn postaus vuodelta 2000 kysyy, miksi emme saa mitään aikaan.

2009-2012 oli uuden luomisen aikaa. Sitten jatkuivat erilaiset esiselvitykset. Tuloksiin olen vieläkin tyytyväinen. Mutta valmista vain ei synny.

Ilman päättävää asemaa toimeksisaaneen ryhmän jäsenet eivät voi tehdä enempää, kuin vakuuttaa asian omistajat esitetyn ehdotuksen välttämättömyydestä.

Huonosti voi näet käydä silloinkin, vaikka omistajat nyökyttelevät kuinka yksimielisesti. Jos tarvittava ratkaisu ei ole yhdellekään heistä välittömästi kriittinen edellytys, ei homma etene. Vaikka ratkaisu olisi edellytys kolmen yksikön ja seitsemän prosessin tavoitetiloille, se voi pudota yhä liiketoimintasuunnitelmista - ihan vain siilokohtaisen priorisoinnin lopputuloksena.

Eikö koko Suomi kärsi jostain samanlaisesta? Ei ole ketään, joka näkisi, mikä on olennaista, mikä välttämätöntä ja mistä voidaan karsia? Onko niin, että syy-seuraussuhteet ovat jo niin monimutkaisia, ettei osaaminen riitä?

Jos et toimi tänään, huomenna joku muu on voinut digitalisoida liiketoimintasi, varoitti Ojanperä. Mitäs jos annettaisiin digitalisoinnin ammattilaisten tulla hoitamaan homma julkishallintoonkin? Uutishurmuri Kuopion ihme luo odotuksia, että ehkä sitten sitä jälkeäkin alkaisi syntyä.

2 kommenttia:

  1. Sama päivän lehdessä Stubbin suulla: SUOMELLA on kaksi ongelmaa. Me velkaannumme, sillä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito maksaa enemmän kuin mihin yhteiskunnalla on varaa. Eikä meillä ole varaa entiseen, koska tuotteemme eivät mene kaupaksi entisellä tavalla. On löydettävä uusi sampo: uusia oivalluksia, uusia yrityksiä ja uusia tuotteita. Stubbin havainto näyttää pitävän paikkansa: tarvitaan uusia ajatuksia ja uusia tapoja toimia, eikä mitään tunnu tapahtuvan. On pakko saada aikaan muutos.

    Suuret muutokset syntyvät hitaasti http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1419828338266?jako=58e217d160986c37d758dc8a495dddfb

    VastaaPoista
  2. Kiitos jakamastasi linkistä, Anonyymi! Hyvin kiteytät; poliitikoilla olisi siis kaksi tehtävää:
    1) Arvovalinnat: mistä leikataan pois ja mihin edelleen panostetaan. Minä toivon että meitä paperivirkamiehiä voidaan vähentää, jotta ihmisten - varsinkin vähäosaisten - todelliset tarpeet edelleen saadaan turvattua.
    2) Uuden mahdollistaminen: vähintään nykyisen byrokratian purkaminen. Keinona kauppaisin sähköisesti ja mahdollisimman automaattisesti tapahtuvaa tiedonkeruuta, millä voidaankin saavuttaa kohdassa 1) kirjaamani tavoitetta.. :)

    Hankalampi rasti on, miten valtio voisi olla edesauttamassa uusien innovaatioiden syntymistä. Virkamiehenä tuntumani on, että ajatushautomot; se että eri alojen asiantuntijat altistuvat toistensa ajattelulle, luovat kasvualustaa uusille (toteutuskelpoisille liike-)ideoille. Julkishallinnon rooli tässä on ainakin avoimuus, uudenlaisen työntekemisen edistäminen;. Koska me vanhat luutuneet virkamiehet emme kuitenkaan kykene innovoimaan enää uutta, toimikaamme sitten tilaajina ja haasteen esittäjinä.

    Liekö viimeviikkoinen TEM-tiedote Yksityinen sektori uudistamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatapoja esimerkki juuri tällaisesta toiminnasta?!

    VastaaPoista

ShareThis

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...