keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Co-Creation: Markkinointi tuotekehityksessä

Sain eilen kuulla, kuinka Nokia aloitti co-creationin saralla. Jussi Mäkinen (@luovanto) kertoi yhden kehityskaaren sosiaalisen median (some) käytöstä, ei vain markkinoinnissa vaan myös tuotekehityksessä. Jussi on marketing manager joka vastasi N900:een johtaneesta co-creationista ja markkinoinnista.

Olen usein puhunut (ups, kirjoittanut) intohimosta. Samoin tekee Like Minds. Somen "turuilla ja toreilla" ihmiset kokoontuvat heimoiksi; yhteisöiksi yhden tai useamman aiheen ympärille. Aiheita voivat olla arvot, filosofia tai tapa toimia. Useimmiten läsnä kuitenkin on jokin konkreettinen ydintoiminto joka yhdistää ihmiset. - Sometyökalujen myötä kun kuluttajien (consumers) rinnalle on syntynyt uusi sisällön tuottajien (creators) laji.

Mitä tuo yhteinen tekeminen sitten onkaan, kaikkein yhteisintä tässä uudessa tekemisessä on kuitenkin intohimo.

Jussi mainitsi tuon saman, vuoria ylittävän intohimon omassa puheenvuorossaan.
Markkinoinnin PITÄÄ olla mukana T&K:ssa alusta!
Kun Nokia alkoi etsiä uutta tapaa löytää yleisön tarpeita tyydyttäviä uutuuksia, he tutkivat edelläkävijöiden (hakkereidenkin) käyttäytymistä ja tapaa toimia. Vastaan käveli korkeaa osaamista, intohimoa sekä luomisen vapautta.

Co-creationiin täytyi sovittaa tämän joukon iloisen vapaa tekeminen sekä virallisen organisaation jäykät rakenteet. Siellä - meillä - joudutaan edelleen selviämään erilaisten määräysten, jopa lakien viidakosta, ennen kuin mitään uutta voi tuotekehitysosastolta tulla ulos.

Siten ketteryys näyttäisi olevan keino saada tilaa luovuudelle. Tukena tiellä nopeampiin tuloksiin voi olla vain löyhiä rakenteita - ei enää pönöttäviä arvoasetelmia, kuka saa puhua tai kenellä on oikeus esittää mielipide mistäkin. Miten siis tällainen ketteryys voisi elää nykyorganisaatioissamme? Todisteiden mukaan ei kovin häävisti.

Muutama erinomainen artikkeli englanniksi:
Gary Hamel kirjoittaa Facebook-sukupolvesta johtamisessa ja Steve Denning High-Performance Teameistä osana tulevaa kirjaansa Radical Management.

Uudenlainen tekeminen ja luominen vaatii kukoistaakseen toisenlaista organisaation tukea, toisenlaista johtamista.

Sama koskee julkishallintoa!

4 kommenttia:

  1. Erittäin hyvä näkökulma! Ylipäätänsä suomalainen johtamiskulttuuri on vanhanaikaista. Tosin uusia innovaatioita tapetaan jo pelkästään lainsäädännöllä. Sivusit ketterää liiketoimintamallia, joka on erityisesti IT-yritysten suosima tapa kehittää tuotteitaan ja palveuitaan. Uskon, että "tuleva" sukupolvi haluaa kehittää organisaatioiden toimintatapoja ja johtamiskulttuuria. Luin erän artikkelin, jossa Pohjoismaat ovat muita edellä vuorovaikutteisuudessa sekä asiakkaiden että yrityksen työntekijöiden kesken.

    Itse kirjoitan blogiani intergoidusta asiakkuudenhallinnasta; henrimolin.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. Kiitos Henri kommentistasi,

    Muistaakseni myös HBR on julkaissut muutamankin erinomaisen artikkelin uudesta johtamisesta; etsinpäs ehtiessäni.

    Ja kiitos blogivinkistä: aiheesi on lähellä sydäntäni, täytyypäs tutustua siihen.

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus! Olen samaa mieltä. On tärkeää löytää intohimo, passion. Ketteryys on keino lisätä luovuutta organisatioihin. Itselläni on intohimo kehittää ja tarjota ratkaisua siihen miten ketteryys mahdollistetaan.

    http://www.slideshare.net/intunex/xtune-helpoin-tapa-saada-apua-asiantuntijoilta-yli-organisaatiorajojen

    VastaaPoista
  4. Kiitos Janne kommentista ja linkkivinkistä!

    Mobiili salli juuri ja juuri kommentin julkaisun, tässä se mitä tahdoin sinulle vastata jo perjantaina. Organisaatioille luovuus on elinehto: innovaatiosta syntyy kaupallistamisen jälkeen tulos.

    Saman lainalaisuuden näen julkishallinnon tuottavuustalkoissa. Järjetön juustohöylä ajaa ihmiset piippuun, vain tehostamalla toimintaa viisaasti voimme saada aikaan saman työn entistä pienemmällä väellä.

    Siksi organisaatioiden on tuettava luovaa kehitystä kahtaalla: on kehitettävä ydinprosesseja luovasti mutta myös tehtävä organisaatiosta ketterämpiä, sellaisia jotka voivat jatkossa tukea luovien (tuottavampien) ratkaisujen syntymistä.

    Jatketaan keskustelua!

    VastaaPoista

ShareThis

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...