Ennen vanhaan seminaarissa istuttiin rauhassa, keskityttiin ja kuunneltiin. Joku kirjoitti muutaman ajatuksen paperille. Sitten tuli Twitter ja jakaminen, vertaisverkostoni läsnä reaaliajassa.
Nyt istun etäpäivänä kotona ja katson Soneran seminaaria television ääressä sohvalta. Toisella kädellä twiittaan. On pakko jakaa, sillä pää kuumenee sitä mukaa, kuin uudet ajatukset pulppuilevat.
Mutta 140 merkkiä on liian vähän. Lataan tauolla Dragon Dictationin ja sanelen ulos ajatukseni, että ehdin blogaamaan kahvitauolla.
Se ajatus, siis. Mitä tämä disruptive tarkoittaa? Kaikki puhuu Uberista. Ja niin lupasäännellyt taksit korvataan asiakkaiden haluamilla ja cooleilla autoilla ja tyypeillä. App edellä.
Ihminen vai raha edellä?
Mutta entä se toinen puoli? Kuski vastaa itse pätevyydestään, maksaa halvemmista taksoistaan vakuutukset ja turvaa niin sairastumisensa kuin lopulta vanhuuden turvansakin.
Sama kehitys tapahtuu kaikkialla, missä työ pirstaloituu.
Oma kokemukseni on, että aina kun kustannuksia alennetaan, voitto kasvaa. Mihin se siirtyy näissä tapauksissa? Mitä se tarkoittaa bisnesmalleille?
Mitä se tarkoittaa taloudessa? Mitä ihmisten turvallisuudentunteelle? Miten se heijastuu yhteiskuntarauhaan?
Kuka katsoo tätä kehitystä koko kansantalouden kannalta? Enkä nyt puhu vain rahataloudesta vaan hyvinvoinnin mukaan ottavammasta näkökulmasta.