keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Shakkimatti?

Pixabay Public Domain CC0
Eilen kuulin ystävältä erään vanhainkodin yksityistämisestä. Kunta lakkautti (rahan puutteessa?) ylläpitämänsä vanhainkodit. Tilalle tuli kolmas sektori, seurakunta. Ei tämä verovaroin ylläpidetty ev.lut. vaan jäsentensä kymmenyksillä rahoitettu. Työntekijät kuulemma koottiin seurakunnan vapaaehtoisista, ja sikäli kuin ymmärsin, he todella lahjoittivat työpanoksensa.

- Kilpailu vääristyy, palkkoja poljetaan?

Illalla kotimatkalla minuun otti yhteyttä startup-yrittäjä, joka yrittää löytää tien läpi kaikkien sääntelykarikoiden. Hän näkee palvelutarpeen, jonka lopputuloksena jokainen voittaisi, varsinkin yhteiskunta - siis me veronmaksajat. Vastassaan hänellä vain on verottaja kahden verolain voimin, työsopimukset, kuljetussopimukset, tienkäyttölaki ym. byrokratiaa selätettävänään. Lue lisää Virkamiesten avoimesta verkostosta!

- Uutuus, jolle ei voi myöntää lupaa (mutta ei ratkaista ennakkotapauksenakaan)?

Lehtilaatikkoa tyhjätessäni osuin lukemaan sunnuntain 26.1. Hesaria. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari tykitti solidaarisuusvajeella ja empatiakuilulla. Hän listasi individualistisen ja kollektiivisen vastuukäsityksen perusteella syitä, miksi hyvinvointivaltion rahoitus ei huvita

- Mitäs menivät velkaantumaan/sairastumaan/m/d/okaamaan?

Eilen juttelimme myös syrjäytymisestä. Siitä, että meillä on yksinäisiä ihmisiä, jotka kaipaavat seuraa ja mielekästä tekemistä ja suorastaan apua. Ja meillä on nuoria, jotka uhkaavat ajautua syrjään kaikesta tekemisestä. Mutta näitä tarpeita ei vain saada kohtaamaan, ei riitä raha valvottuun toteuttamiseen eikä uskallus vapaaehtoisen markkinan luomiseen. 

- Kuka ottaa vastuun, ettei mitään väärää tapahdu valvomattomissa tapaamisissa?

No, samaisen sunnuntain Hesarissa 80-vuotiaan vanhuksen kotoa oli kadonnut tavaraa. Vanhuksella oli oikein virka-edunvalvoja, joka oli päättänyt ostaa (kunnan verorahoilla vaiko vanhuksen itsensä piikkiin?) yksityisyrittäjältä suursiivouksen asujatta jääneeseen yksiöön. Vaikka oli valvoja, ostettua suoritusta ei valvottu. Ja tavaraa katosi. Naapuri oli nähnyt siivoojan kantavan jätesäkkejä autonsa takakonttiin.. 

- Luottamus ei siis toimi viran puolesta edunvalvotuissakaan olosuhteissa!

Jos rahat on loppu, tekijät on loppu, vanhat keinot on loppu, moraali on kadonnut eikä lainsäädäntö salli uusia ideoita, mitä meillä sitten on edessämme?

- Nyt kaikki ratkomaan tätä pattia, ettei tule shakkimattia!