Suomessa veronkanto on maailman osuvinta (GAO 2011, s.8). Selityksenä voi pitää kansalaisen omaa halua täsmäyttää veronsa mahdollisimman oikeiksi verokorttinsa avulla. Verokortin mukaan kun työnantaja kerää verot tämän ansiotulosta.
Viranomaiset saman tiedon äärellä
Verotuloista osan valtio jakaa edelleen ns. tulonsiirtoina, lisäksi on yksityinen työeläkejärjestelmä. Tuloa jakaessaan viranomaiset puolestaan tarvitsevat sairauspäivärahan, vanhempainetuuden tai työeläkkeen määrän laskemiseksi saajan verotustiedot verottajalta.
Jokainen viranomainen lähettää Verohallintoon tiedonsaantipyynnön, joko yksitellen tai monen asiakkaan "nipuissa". Osa kahdenvälisistä prosesseista on saatettu sähköiseksi, osa toimii vielä paperilla.
Taakoittavimmillaan tietoa liikuttaa kansalainen itse
Etuutta laskeva viranomainen tarvitseekin asiakkaansa erilaiset tulotyypit tarkemmin tai ajantasaisemmin. Tieto on veroilmoituksen erittelyosalla, jonka Verohallinto on kerännyt kansalaiselle valmiiksi. Pohjana ovat maksutiedot, jotka työnantajat ja muut veronalaisten suoritusten maksajat ilmoittavat vuosittain saajan puolesta.
Verottaja lähettää tuon erittelyn kansalaiselle paperilla eikä jakele sitä sähköisesti muille tarvitsijoille. Pitäisikö?
Mitä tapahtuisi, jos eri tietojen tarvitsijat olisivatkin samalla viivalla tietojen keruussa? Jos palkan eri erät olisivatkin olemassa kuukausittain, niin verottajalle, Kelalle, eläkeyhtiöille kuin muillekin tiedontarvitsijoille? Silloin tietoa ei enää tarvitsisi kerätä kerta toisensa jälkeen eri tarkoituksiin verottajalta tai palkanmaksajilta tai kansalaisilta itseltään.
Paljonko moinen mahtaisi säästää työaikaa?
Paljonko hallinnollinen taakka kevenisi?
Mitä tietoyhteiskunnan eteen on jo tehty?
Pusersimme viranomaisissa (Kela, Työhallinto ja Vero) kasaan tapahtuman Suomi verkossa. Voitimme esitäytetyllä veroilmoituksella ja Palkka.fillä Pääministerin parhaat käytännöt -kisassa. On sähköistetty verokortti ja veroilmoitus. On luotu Verotili ja EU-ALV-palautushakemus.
Muutama vuosi sitten alkoi SADe-ohjelma. Siinä on syntynyt oppimisympäristo Opi.palkka.fi, kaksi palkkalaskuria sekä julkaistu palkanlaskentaparametrit.
Paljon hyvää on syntynyt. Nyt on aika ottaa tiikerinloikka.