Nyt tiedot yhteiseen käyttöön!

Tammikuun verokorttiruuhkien aikaan visioin kuukausittaisen ilmoittamisen tuomia mahdollisuuksia. Mutta myös asiakkaamme olivat samoilla jäljillä Hs.fin Oma Kaupunki -keskusteluissa.

Heti helmikuussa Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö raportoi, että Ruotsissa ollaan jo tositoimissa.

Asiakkaan kannalta palvelu paranisi 

Meillä verokortin voi nyt tulostaa itse.

Vuoden verran kipuilimme kaikin, kun hallinto päätti säästää postikuluissa mutta samalla verokortin saaminen venyi asiakkaalla pahimmillaan viikkoon. Muutos toi heidät yllätykseksemme takaisin toimistoon. Sen jälkeen kauan kaivattu "Tulosta itse"-nappula oli itsestään selvyys.

Ruotsissa on arvioitu, että kuukausikohtainen ilmoittaminen laskisi työnantajien kustannuksia, kun ilmoituksia maksetuista palkoista ei tarvitse antaa kuin yhdelle viranomaiselle ja vuosi-ilmoituksista luovutaan.

Meillä on jo teoriassa - palkkakoodistolla - yhtenäistetty palkanlaskenta niin, että kaikki viranomaiset saisivat työnantajilta vaadittavat tiedot juuri siinä muodossa ja siltä ajanjaksolta kuin tarvitsevat, kerralla ja kunnolla. Työnantaja-parka antaa tätä nykyä erään selvityksen mukaan 60 ilmoitusta vuodessa.

Suomessa niitä tehdään vuosittain pelkästään säännöllisten työnantajien voimin 7,5 miljoonaa kappaletta. Sietää siitä säästääkin!

Sosiaaliturvaan liittyvissä korvauksissa arvioidaan syntyvän mittavia säästöjä, kun tietojen oikeellisuus paranee ja virheellisiin tulotietoihin perustuvat korvaukset vähenevät.

Kun (entinen) palkansaaja sitten tarvitsee tukea toiselta viranomaiselta, ollaan taas samojen tietojen ääressä. Kuntien sosiaalitoimessa tehtävä kiireellinen toimeentulotukipäätös on annettava oikeiden tietojen perusteella ja muutamassa päivässä. Siinä ajassa ei nykymenettelyillä raavita kokoon kaikkea päätöksentekoon tarvittavaa dataa.

Jos ja kun tiedot sitten aikanaan osoittautuvatkin vääriksi (yleensä liian alhaisiksi?), asiakkaan oikeussuojan vuoksi ainoa tapa purkaa tuo päätös on viedä se hallinto-oikeuteen. - Mitä se mahtaa maksaa..?

Tällä viikolla Hesari kirjoitti, että kuntien sosiaalitoimet ovat pulassa. Mitä tulee toimeentulotukeen, niin ovatkin. Mutta niin on myös tukea hakeva asiakaskin. Hänet hyppyytetään pahimmillaan takaisin verotoimistoon hakemaan (hukkaamansa) verotustodistus ja erittelyosa. 10 euroa, kiitos.

Nyt tarttis tehrä jottai! - Kuka lähtisi talkoisiin?

Koodilla yli kanavarajojen

Kansainväliset ketjut tuovat näköjään takaisin täältä lähteneen keksinnön. Hongkong ja Englanti olivatkin niitä täynnä. Mitäkö? No UpCodeja!

UpCode maailmanvalloitus alkoi Vaasasta, ja neliö on näkynyt viime vuoden mittaan jo siellä täällä Suomessakin.

UpCode linkittää reaalimaailmassa kulkevan kuluttajan nettiin, joko jotain tekeviin sovelluksiin tai informaatioon.

Jarmo Lahden ansiokkaan raportin ytimessä oli parkkimaksu: sovellus vie paikoittajan pankkiin ja muistuttaa ajan loppuessa. Sitä juttu ei tosin kertonut, mistä jenkki-parkkeeraajat upcodensa löysivät. Alueen P-kyltistä kenties?

Kuvani esimerkki taas on nuorten vaateliike Vilasta. Stockan shopissa, keskellä myyntipöytää oli eilen valkoisessa laatikossa graafisesti tekstiä ja valkoista - postikortteja! Illalla kurkkasin, mihin kuluttaja tahdottiin koodilla kuljettaa. Yhteisöllisyyttä lisäävää kuvallista tarinankerrontaa YouTubessa.

Jutun juoni on ehjä asiakaspolku yli kanavarajojen. Paperi, mainos, pysäkki - mikä tahansa oikeassa maailmassa oleva käsinkosketeltava asia voi toimia porttina nettiin.

UpCodella palveluntarjoaja saa käyttöönsä oikopolun, jolla tuoda asiakkaansa suoraan haluttuun toimintoon.

Mitä kaikkea tämä olisi julkishallinnossa?

Kotiin palaava shoppaaja-matkustaja tullausilmoituksen tekijänä! Äitiyspäivärahaa hakeva Kelan tai neuvolan brosyyristä UpCodella verokortin muuttajaksi!

Älypuhelimet lisääntyvät, kuluttajan aika on rahaa.. Palvelumuotoilulla on käytössään mainioita välineitä, vain mielikuvitus on rajana. Entäs ne asiakkaat, joilla ei älypuhelinta ole? Yhtä hyvin he tarvitsevat ehjät palvelupolut, missä kanavassa sitten asioivatkin.

UpCode löytyy AppStoresta, AndroidMarketista ja OVI-palvelusta. Töihin, töihin!

Ei tartte olla veronkerjuulla

On lottovoitto syntyä Suomeen (ja pysyä Suomessa). Ei tarvitse raapia pankkitilien perukoita pystyäkseen maksamaan veronsa, ei liioin etsiä sopivaa maksunvälitystapaa. Edes ilmoitettavaa ei ole enää paljon.

Serkkuni täytti eilen oman velvollisuutensa Isossa-Britanniassa. Kaikki kuusi työsuhdetta oli kaivettava esille arkistoista ja ilmoitettava erikseen verottajalle. Edellisen vuoden tietoja ei ollut. Sen sijaan muutamalla kysymyksellä rajattiin jo etukäteen osa asioista ulos.

Suomalaisten veronmaksumoraali on esimerkillinen. Suomi24:n neuvontapalstaltamme löytyy viime vuodelta ihailtava esimerkki. Viimeisimpänä todisteena Riikka Venäläinen pyysi Hesarin kolumnissaan Apua arjen pahiksille.

Veronker(j)uusta parempaan palveluun

Italiassa verottaja yrittää vielä vaikuttaa asenteisiin: jos et maksa veroja, olet loinen (Parassita della Società). Georgiassa verohallinto aloitti miettimällä mistä löytää veronmaksajien osoitteet, kuinka saisi kansalaiset edes asiakasrekisteriin. Jenkeissä puolestaan säädettiin FATCA, laki jolla rahoituslaitosten on globaalisti annettava tiedot heidän kansalaistensa puolesta - ellei muu auta.

Meillä verottaja saa (= ehtii ja voi) keskittyä parantamaan palvelua. Perustehtävämme on veronkeruu, ja kansalaisen näkökulmasta se hoituu vallan automaattisesti vuosi-ilmoitusten ja verokortin yhdistelmänä. Tavoitteena on tehostaa tiedonkeruuta edelleen niin, että sen aiheuttama vaiva vähenisi edelleen.

Kehitystyössä yritämme ravistella suomut silmiltä, jotta löytäisimme ne vaivattomimmat vaihtoehdot hoitaa loputkin velvoitteet. Aamun esimerkki omasta veroilmoituksestani vahvistaa yhtä ajatuskulkua. Verotus on osa talouden prosesseja.

Vietäiskö verolasku verkkopankkiin?

Veroilmoituksen lopputulos on kuin lasku. Siinä on lähes aina joko vähän maksettavaa tai hyvitystä. Veroilmoituksen erittely on yhteenveto verolaskun perusteista. Asiakkaana minä saan täydentää laskelmaa vähennyksillä, joilla laskua sitten oikaistaan.

Lasku saisi puolestani mennä suoraan verkkopankkiini, ja siellä voisin sen klikata auki (ei enää paperilaskuja, kiitos!). Siellä nimittäin ovat jo verotukseni keskeisimmät liitteet: lainojen korkotodistukset sekä arvopaperitapahtumieni yhteenvedot; osingot ja myynnit.

Voisiko verkkopankin kautta korjata veroilmoituksen laskua? Ainakin linkistä pääsisi jo nyt Veroilmoitus verkossa -palveluun, samalla tunnistamisella.

Ja vielä asiakkaan polku aukottomaksi!

Riikka Venäläinen kertoi kuinka käy, kun asiakkaan matka (customer journey) jää vajaaksi. Hyvä palvelupolku tarjoaa käyttäjälle kaiken tarvittavan, mutta vain sen mikä on tarpeen juuri hänelle. Jos ei verottaja osaa rakentaa polkua, jossa oikeat asiat ovat ulottuvilla, niin kuka sitten! Ehjällä polulla ei kukaan sorru vahingossa arjen pahikseksi.

Ps. Kotitalousvähennystä koskevan palvelupolun rakentaminen on tietojeni mukaan jo käynnistetty. Kiitos siis silmät avaavasta kirjoituksesta!

Päiväunia tietoyhteiskunnan yhteentoimivuudesta

Tietoyhteiskunta tuli tutuksi Matti Vanhasen hallituksen ja asiointipalvelujemme myötä. Paljon on virrannut vettä Vantaassa sen jälkeen, mutta todellinen yhteentoimivuus antaa vielä odottaa itseään.

Suomessa veronkanto on maailman osuvinta (GAO 2011, s.8). Selityksenä voi pitää kansalaisen omaa halua täsmäyttää veronsa mahdollisimman oikeiksi verokorttinsa avulla. Verokortin mukaan kun työnantaja kerää verot tämän ansiotulosta.

Viranomaiset saman tiedon äärellä

Verotuloista osan valtio jakaa edelleen ns. tulonsiirtoina, lisäksi on yksityinen työeläkejärjestelmä. Tuloa jakaessaan viranomaiset puolestaan tarvitsevat sairauspäivärahan, vanhempainetuuden tai työeläkkeen määrän laskemiseksi saajan verotustiedot verottajalta.

Jokainen viranomainen lähettää Verohallintoon tiedonsaantipyynnön, joko yksitellen tai monen asiakkaan "nipuissa". Osa kahdenvälisistä prosesseista on saatettu sähköiseksi, osa toimii vielä paperilla.

Taakoittavimmillaan tietoa liikuttaa kansalainen itse

Etuutta laskeva viranomainen tarvitseekin asiakkaansa erilaiset tulotyypit tarkemmin tai ajantasaisemmin. Tieto on veroilmoituksen erittelyosalla, jonka Verohallinto on kerännyt kansalaiselle valmiiksi. Pohjana ovat maksutiedot, jotka työnantajat ja muut veronalaisten suoritusten maksajat ilmoittavat vuosittain saajan puolesta.

Verottaja lähettää tuon erittelyn kansalaiselle paperilla eikä jakele sitä sähköisesti muille tarvitsijoille. Pitäisikö?

Mitä tapahtuisi, jos eri tietojen tarvitsijat olisivatkin samalla viivalla tietojen keruussa? Jos palkan eri erät olisivatkin olemassa kuukausittain, niin verottajalle, Kelalle, eläkeyhtiöille kuin muillekin tiedontarvitsijoille? Silloin tietoa ei enää tarvitsisi kerätä kerta toisensa jälkeen eri tarkoituksiin verottajalta tai palkanmaksajilta tai kansalaisilta itseltään.

Paljonko moinen mahtaisi säästää työaikaa?
Paljonko hallinnollinen taakka kevenisi?

Mitä tietoyhteiskunnan eteen on jo tehty?

Pusersimme viranomaisissa (Kela, Työhallinto ja Vero) kasaan tapahtuman Suomi verkossa. Voitimme esitäytetyllä veroilmoituksella ja Palkka.fillä Pääministerin parhaat käytännöt -kisassa. On sähköistetty verokortti ja veroilmoitus. On luotu Verotili ja EU-ALV-palautushakemus.

Muutama vuosi sitten alkoi SADe-ohjelma. Siinä on syntynyt oppimisympäristo Opi.palkka.fi, kaksi palkkalaskuria sekä julkaistu palkanlaskentaparametrit.

Paljon hyvää on syntynyt. Nyt on aika ottaa tiikerinloikka.

Verokortit pois jonoista!

On taas se aika vuodesta, kun verotoimistojen väki hikoilee puhelimissa ja tiskeillä (ja asiakkaat jonoissa talvipalttoissaan) verokorttiruuhkissaan.

Verkossa ei ole jonoja!

Eikä sillä verokortilla muutenkaan ihan niin kiire olisi.. Asiakkaiden perustelu vain taitaa kuulua, että tahtovat penninsä pois heti eikä vasta ensi tilistä.

Eilen vielä puhelintekniikka petti meidät ja olimme pari tuntia kuta kuinkin motissa. Edellispäivinä taas selviteltiin, mikä ihmeen mainos mollaa verottajan jonoja - niinkuin ei tässä muutenkin yritettäisi parastamme!? (Mainonta ja moraali?)

Mitäs me näille jonoille tehtäisiin? Pasilan virastotalon seinä huutaa jonottajia (HS.fi lukuoikeuden takana) Verokortti verkossa -palveluun.

Hs.fi:n Omakaupunki -keskusteluissa on jatkokehitysidea:

Nykypäivänä olisi varmaan helppoa työnantajan itse kysellä verottajalta, että paljonko tässä kuussa maksetaan veroa tältä henkilöltä (jos työntekijä antaisi luvan). Etukäteen verottajan softalla voisi sitten kertoa paljonko tästä firmasta on tarkoitus sitä palkkaa loppuvuonna maksaa, jos kaikki menee kuten on ajateltu. Työntekijä voisi myös verokevennyksiä sinne järjestelmään kirjoitella sitä mukaa, kun vähennettävää syntyy. jne.

Muista matkakulut veroilmoitukselle!

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut ovat monilla vuodesta toiseen samat. Matkakulut puuttuvat veroilmoitukselta silloinkin, kun ne jo olivat viime vuoden verokortilla. Ne pitää siis ilmoittaa veroilmoituksella, muuten vähennys jää saamatta.

Vaiva kannattaa, jos kulut ylittävät 600 euron omavastuun. Keräsimme sinulle matkakuluista infopaketin.

Viimeistenkin veroilmoitusten pitäisi olla esitäytettynä perillä 27.4.2011. Palautuspäivät ovat tänä vuonna joko 10. tai 17.5.2011.
Korjaukset teet näppärästi verkossa omilla pankkitunnuksilla (palvelu on avoinna viimeiseen jättöpäivään asti).

Veroilmoitusohjeet-sivuilta löydät kootusti avun ilmoittamiseen.
Mistä sinä haluaisit lukea, lisää tai selkokielisempiä ohjeita? Kommentoi!

**Postaus päivitetty vuoden 2012 tietoihin 5.5.2012**
***Postauksen linkit korjattu jälleen 2.9.2013***

Muistithan viedä verokortin työnantajallesi?

Tammikuussa jo yli 150 000 suomalaista on tilannut verokorttinsa verkossa. Vilkkainta verkkoasiointi oli viime viikolla Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla (62 % molemmilla). Edellisviikolla Pirkanmaata (65 %) peesasi myös pääkaupunkiseutu (63 %).

Verokortin vuodelle 2011 sai 4,5 miljoonaa suomalaista. Suurimmalla osalla meistä kortti käy sellaisenaan. Tarkista kuitenkin selvitysosasta, että ainakin korot ja matkakulut ovat oikeassa suuruusluokassa, neuvoo Veronmaksajat.

Sitten vain kortti palkanlaskijalle, ennen helmikuun palkanmaksua!

Jos taas tarvitset uuden verokortin, saat sen verkossa, omilla verkkopankkitunnuksillasi. Kysymme sinulta 5 asiaa.

Ei enää jonoja puhelimessa tai ruuhkaisissa verotoimistoissa. 24/7.
Mitä sanot palvelustamme?

Markkinoidaan vaan mutta entäs ohjaus?

Verotilin tulo on saanut aivan uusia käyttäjäryhmiä sähköistämään asiointiaan. Ohjeistuksemme ja menettelymme ovat nyt kovassa testissä. Palautteen perusteella emme ole ihan onnistuneet tehtävässämme toivottaa heidät sujuvasti saattaen sähköisiksi asiakkaiksemme.

Olen purnannut aiemmin tulosohjauksen varjopuolista. Pahinta, mitä asiakas voi kuulla on "Ei kuulu minulle". Onneksi meillä on hyvää väkeä, joka haluaa kuunnella asiakkaan ääntä.

Teemme hartiavoimin töitä saattaaksemme henkilöstön ajan tasalle (ja pitääksemme heidät siellä) moninaisen ePalveluvalikoimamme kanssa. Osan pitäisi pystyä toimimaan teknisempänäkin tukena. Viilaamme ohjeistusta saadun palautteen mukaan, jotta seuraava tulija pääsisi jo hieman helpommalla. Hallittava kokonaisuus alkaa olla mammutti.

Kotitalousvähennys - kolme vaihtoehtoa

Päivän kotitalousuutinen Maikkarilla on totisesti kiinni ajassa. Kotitalousvähennyksellä on kiistattomia vaikutuksia talouteen mutta sen saaminen on melkoinen viidakko. Verotuksellisesti tuotakin, sinänsä simppeliltä vaikuttavaa asiaa voidaan käsitellä kahtena vuotena: ensin ennakkoperinnässä, kun raha liikkuu ja sitten vielä seuraavana, kun vähennystä haetaan verotuksessa.

Kuluvana vuonna kotitaloudella on kaksi sähköistä vaihtoehtoa: Palkka.fi ja Verokortti verkossa. Kummastakin vähennys onneksi siirtyy automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle. Ja jos jotain muuta vielä oli kertynyt vaan ei vielä haettu, esitäytettyhän on täydennettävissä Veroilmoitus verkossa -palvelussa, jälleen huhtikuussa vuoden 2009 verotuksesta.

Ja tämän vuoden alusta asiakkaan apajille siis saapui vielä Verotili-palvelu (linkki vie sinut verotiliohjeisiin). Työnantajana toimineen kotitalouden maksamat suoritukset seurataan maksuina ja ilmoituksina verotilillä.

Miten tämä on niin monimutkaista?

Olemme nähdäkseni saapuneet sähköisen asioinnin kehittämisessämme siihen kohtaan, jossa omien sisäisten prosessiemme pitäisi toimia saumattomasti yhteen ja ainoa onnistumisen tae on siirtää asiakas aidosti keskiöön. Muutos on melkoinen: mitä suurempia kokonaisuuksia sähköistetään, sitä suuremmat ovat vaatimukset ymmärrykselle, toiminnalle ja osaamiselle; tietojärjestelmistä nyt puhumattakaan.

Vaatimukset IT-järjestelmille ja palvelusisällöille ovat meillä aina vuoden vaihteessa piikissään. Vuoden 2010 uudistusten myötä haasteita on vielä monin verroin enemmän.

Mikä neuvoksi? Markkinoinnin, tuotekehityksen ja kaiken toiminnan on alettava asiakkaasta. Asiakkaalle on tehtävä sopiva palvelu, häntä on ohjattava niin, että hän osaa toimia oikein. Ja jos joku ei vielä ole löytänyt noin hyvään palveluun =) sitten, ja vasta sitten on markkinointiviestinnän aika.

Miten sinä näet kehittämisen? Mikä on sinun reseptisi menestykseen?

Puolet verokorteista syntyy verkossa

Tammikuussa jo yli 73 000 suomalaista on tilannut verokorttinsa verkossa.

Verokortin vuodelle 2010 saa yli neljä miljoonaa suomalaista. Suurimmalla osalla meistä se on ihan ok. - Muista vain toimittaa korttisi palkanlaskijalle ennen helmikuun palkanmaksua!

Jos tarvitset uuden, saat sen verkossa, omilla verkkopankkitunnuksilla. Kysymme 5 asiaa.

Ei enää jonoja puhelimessa tai ruuhkaisissa verotoimistoissa. 24/7. Mitä sanot?

Verokortti tuli kotiin

Siinä se verokortti taas on. Työnantaja jo muistutteli, että siihen ja tuohon mennessä on verokortti tuotava.

Verokortti kannattaa toimittaa ajoissa palkanlaskijalle, sillä palkastasi viedään 60 % veroa. Ja se on jo kohtuutonta, se!

Miksi verottaja ei toimita verokorttia suoraan työnantajalle, mieheni kysyi aamukahvinsa ylitse. Öö..siksi kai että voit tarkistaa että prosentti on kohdallaan ja muuttaa sitä jos pitää; vain sinä voit hakea muutoksen.

No, sitten vain kortti työnantajalle, ja tuo selvitysosa sitten tänne kotiin? Niin, tosiaan..? Mutta sitten veronmaksajien rahoilla pitäisi maksaa kaksi postikuorta!

Jaa, mutisi mieheni. Jokin silti vaivasi.

No mutta miksi se verokortti ylipäätään pitää muuttaa joka vuosi, vaikka kaikki on ennallaan, vuodesta toiseen.. Ja, hei.. miksei verottaja siirry kokonaan sähköiseen toimintatapaan?

Ennakkoperintäasetus määrää, että työntekijän pitää toimittaa verokorttinsa työnantajalle. Näin siksi, että päätoimen verokortteja on sinulla vain yksi. Jos sitten vaihdat työnantajaa kesken vuoden, saat mukaasi kortin, jossa uudelle työnantajalle kerrotaan, paljonko sinulla vielä on varaa saada palkkaa tällä samalla veroprosentilla.

Ja sen verokortin voi sitten tarvittaessa muuttaa verkossa. Omilla verkkopankkitunnuksilla.

Mitä nyt verottaja markkinoisi?

Yksi on kysymyksissä ylitse muiden: "Miksi julkishallinnon pitäisi markkinoida yhtään mitään? Verottajan asiakkuus?! Ja pah! Se on pakkoasiakkuus, josta ei voi edes kieltäytyä. Mitä markkinoitavaa teissä nyt olisi?" Katsotaanpas.

Verokorttiaikaan meillä on usein puhelinlinjat varattuina ja verotoimistojen aulat täpösen täynnä. Tammikuussa lähes puoli miljoonaa suomalaista haluaa muuttaa verokorttiaan, eikä siinä ruuhkassa tietenkään ole kellään kivaa. 

No entäs netti? Ainakin puolet verokorteista voisi mainiosti muuttaa siellä. Moni haluaisi jo hoitaa kaikki veroasiansakin verkossa. 24/7, jonottamatta, juuri silloin kun sopii. Jos pystyisimme vastaamaan tähän huutoon, saisimme samalla vapautettua osaajia rutiinitehtävistä vaativampaan asiakasneuvontaan. 

Silloinhan kaikki asiakkaamme saisivat parempaa asiakaspalvelua. Nettiväki saisi asioida tahtomassaan kanavassa ja sinne tahtomattomat pääsisivät vähemmillä jonoilla puolestaan puhelimeen tai verotoimiston tiskille. Jokaiselle jäisi enemmän aikaa oikeille asioille. Win-win!

Ja niin ensimmäinen ePalvelu kansalaisille syntyi verkkoon. Verokortista tuli monikanavapalvelu. Vaan mistäs ne käyttäjät sinne saadaan? Siinä se nyt oli, uusi tehtävä. ePalvelujen markkinointi.