Mitä tapahtuisi, jos työnantajan data riittäisikin vastaamaan kaikkiin eri viranomaisten kysymyksiin kerralla ja reaaliaikaisesti? Mikä siinä työnantajuudessa oikein taakoittaa?
Palkanlaskenta on yksilöllistä. Työnantaja laskee palkan erikseen sinulle ja erikseen minulle, ja vähentää veron kummaltakin oman veroprosenttimme mukaan, muut tariffit taitavat olla pysyvämpiä. Sitten maksetaan eri tahoille.
Puhutaan nyt ensin vain rahasta..
Kuun lopuksi työnantaja ynnää liikutetut rahasummat lajeittain verottajan kausiveroilmoitukselle. Ei siis kerro, että maksoi palkkaa sinulle ja minulle. Kertoo vain että tuli maksettua palkkoja X euroa, ennakonpidätyksiä Y euroa, Z euroa oli sosiaaliturvamaksun alaista.
Sitten vuoden päätteeksi verottaja palaa asiaan: Kuule, viittikkö kertoa, kenelle oikein maksoit kuukausittain ja mitä eriä? Vuositason ilmoitus riittää siksi, että sillä taajuudella verottaja tiedot tänä päivänä tarvitsee: sinun ja minun kerran vuodessa ilmestyvää esitäytettyä veroilmoitusta varten.
..mutta kerropas nyt, kenelle maksoitkaan
Niinpä yrittäjän (tahi tilitoimiston) on tilinpäätöskiireissään kaivauduttava takaisin 12 kuukauden takaisiin palkka-arkistoihin. Sähköisiähän ne ovat, ja ohjelmat tekevät raportointia käskettäessä. Silti ne on toteutettava aina erikseen. Kätköistä on poimittava jokaisen palkansaajan palkanperusteet erikseen verottajan lomakkeelle (sähköisesti tiedoston siirtona tai verkkolomakkeelle kenttä kerrallaan).
Ai niin, samoin on tehtävä myös eläkevakuutusyhtiön vuosi-ilmoitus. ..ja sitten saattaa samoja tietoja kysellä erikseen Tilastokeskus. Ja vielä EK. Ja kun työntekijä sairastuu, pitää ilmoittaa vielä sairausajan palkkatietoja Kelalle...
Erään laskelman mukaan työnantaja laatiikin vuosittain 60 eri ilmoitusta eri viranomaisille. 125 000 säännöllistä työnantajaa laatii ainakin 7,5 miljoonaa ilmoitusta vuodessa. Kustannus työnantamisesta on vuositasolla TEMin laskelman mukaan 5,8 mrd euroa.
Mitä jos..
Jos palkkatiedot saatettaisiin ilmoitusta odottavien saataville joka palkanmaksusta (tai vaikkapa kuukausittain), kaikki tietoja käyttävät viranomaiset saisivat tarvitsemansa tiedot tuoreeltaan eivätkä kyselisi jokainen erikseen. Miten se kävisi päinsä?
Palkkakoodistoon kerätään nyt RTE-ohjelmassa palkanmaksun osatekijöitä siinä tarkkuudessa tai aikariippuvuudessa, että kukin ilmoitusta odottava viranomainen saisi suoraan omansa sellaisena kuin tarvitsee. Tiedonsiirto on ratkaistava erikseen, mutta koodisto voisi olla se peruskivi, jonka avulla YEL-työtulo tai eläkkeen perusteena oleva ansiotulo, sairausajan palkka ja verotettava ansiotulo tilastopalkoista puhumattakaan raportoituisivat sitä mukaa, kuin palkkoja lasketaan.
Hallinnollista taakkaa aiheuttamatta. Olipa duunarina sitten rakentaja, kaupan kassa tai - virkamies :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti