Tietoarkkitehtuuri on "näkökulma, joka kuvaa informaation rakenteistamista, organisointia ja luokittelua, välitystä. Arkkitehtuurissa tarkastellaan - - tietojen välisiä suhteita, informaatioarvoketjuja, tietojen rakenteita sekä informaation organisointia ja hallintaa. Tarkoituksena on luoda - - yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta ja helpottaa informaation löytämistä, välittämistä ja hallintaa." (JHS 171)
Amazonin laskussani oli sarakkeina veroton hinta, alv ja kuluttajahinta yhteensä. Tullimaailmassa tuotteet muodostavat luokkia. Siksi summien täsmäyttäminen vei hetken, asiat oli yhdistelty eri tavalla.
Oma tietomalliajatteluni perustuu ensimmäiseen oikeaan virkaani. Yliopiston laitoksen sihteerinä tehtäväni oli laatia laitoksen professorille talousseuranta.
Rahan lähteinä olivat valtion momenttirahoitus ja maksullinen palvelutoiminta. Rahan käyttökohteita olivat kirjanpidon luokat, laitoksella eritoten kirjallisuus, laboratoriotarvikkeet, pesulapalvelut jne. Polttavin tarve oli pysyä ajan tasalla määrärahaseurannassa.
Sain tehtäväksi mennä Akateemiseen, ostaa ohjelman ja suunnitella toivotunlainen talousraportointi. "Tutustu näihin kolmeen ohjelmaan ja valitse sitten niistä mieluisin", kuului toimeksianto. Viikonlopuksi vein kotiin ohjelman, työ-Macintoshini ja malliksi pienen pinon erilaisia laskuja. Vuosi oli 1989.
Borlandhan oli tietokantaohjelma, tunnistan nyt. Minä kaivoin laskuista erilaisia luokkia, joiden suhteen tarvittiin raportointinäkymiä ja jäsentelin tiedoista tauluja.
Listasin laskuttajat ja luokittelin ostokohteet ensin kirjanpidon momenteille, sitten tarkensin luokittelua vielä vaaditulle tarkkuustasolle. Yksi kiinnekohta oli rahanlähde, joista jompaan kumpaan kaikki laskut aina kuuluivat.
Jotain hyvin samanlaista on työssäni nyt.
Tuolta ajalta on peruja intuitiivinen vastustukseni aina kun joku väittää, ettei jostain tekemisestä millään saada haluamaani raporttia. Tiedän että saa!
Raportoinnin perusteita tässä jälleen rakennetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti