Loppiainen karibialaisessa auringossa leppeän tuulen hyväillessä meren rannalla, mmm!
Hyvä päivä palata lukien historiaan, kun edellispäivinä nähty ja opittu jäi kummittelemaan. Guantanamera, tuo kuuluisa laulu kertoo nimittäin tarinan guantanamolaisesta tytöstä. Sama paikka kuin pahamaineisella vankilalla..?
Miten on mahdollista että castrolainen ehdottomuus olisi luopunut veli venäläisen tarjoamista ydinaseista, mutta jättänyt takapihalleen arkkivihollisensa sotilastukikohdan?
Eyewitness Travel on siitä mainio opus että se valottaa matkakohdetta monelta kulmalta, siispä historia esiin.
1902, kun Kuuban piti vihdoin saada taistelemansa itsenäisyys, rauhankirjoituspöytään hyökkäsikin espanjalaisten pariksi setä Samuli. Kuuban itsenäistymisestä huolimatta USA:lle piti turvata maassa yhtä ja toista. Listalla oli niin taloudellista kuin sotilaallistakin vaatimusta. Yksi oli Guantanamon tukikohta.
Jenkit vaativat ja saivat Guantanamon 2 000 taalan vuosivuokralla 99 vuodeksi itselleen. Homman taustalta löytyy siis sopimus eikä vanhuuden höperyyttään otteensa menettänyt valtionpäämies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti