Olimme vasta kauhistelleet Kuuban vallankumousta selittäneitä imperialistisia juonen käänteitä, kun uusi tuttavamme pankkiautomaattijonossa jo löi lisää löylyä kiukaalle.
Ei riittänyt etelän puoleisen Karibian saaren sokeri ja tupakka tähtien ja raitojen liittovaltiolle, lisää rikkauksia piti hamuta. Tällä kertaa katse käännettiin pohjoiseen! Lienenkö nukkunut tämän historian tunnin kokonaan, mutta Kanadan valloitusta en muista lainkaan.
Andrew Jacksonin päätöksellä, kertoi tuttavamme Mark, joukot lähetettiin turkisten perään pohjoiseen. Jo siitä kuulijan leuka loksahti, mutta tarinan jatko taitaa opettaa, miksi sorrosta väistämättä seuraa vallankumous.
Reippaat ja uutta pelkäämättömät uudisraivaajat asettuivat nykyisen Toronton seudulle. Ottivat maan omakseen, hankkivat elantonsa ja rakensivat hyvinvointia. Ja sitten, yhtäkkiä jostain kumman syystä paikalle lähetettiin 25 000 sotilaan joukko, joka tuhosi ja poltti koko paikan, kaiken.
Siinä kohtaa isänmaa menetti patrioottinsa. "Heck, we're on your side! We are Canadians now", puhisivat nuo petetyt kansalaiset.
Kiitos Johanna näistä päivityksistä! Selvästi olet kulkenut silmät ja korvat auki ja löytänyt perusmatkailijaa enemmän. Mutta tule jo takaisin! Täällä hallinnossa on niin orpo olo ilman virkasisarta.
VastaaPoistaKiva kuulla, Merja :) - Vähän ensin arkailin tänne blogiin asti tuontia. Saas nähdä, vieläkö tästä on jaettavaa myöhemmin, auki kun jäi vielä moni asia.
VastaaPoistaMaanantaina olen taas virkamiesvahvuudessa mukana, pian tavataan. Ai niin, tuosta kuubalaisesta virkamieskuvasta olisi muuten opittavaa: mm. monet kuulemamme soittajat kuuluvat valtion virkamieskuntaan!