Perjantainen tekstiviesti kutsui noutamaan ostokset valitsemani lähikaupan pakettiautomaatilta. Koodin syöttö käyttöliittymään sai ruudulle tekstin "Pakettisi löytyy nuolen osoittamasta suunnasta". Kosketin ruudun Avaa-valintaa ja - simsalabim - luukku aukesi!
Illalla ilo jatkui: myös omalähettämäni paketti oli päässyt perille Britteihin! Tiistai-illan ruuhkajonoasiointi toisen lähikauppamme asiamiespostissa toimi vastoin kaikkia lupauksia. Vai mitä sopii odottaa, jos klo 21.20 postineiti puistaa päätään mutta tarjoaa tuplasti hinnakkaampaa EMS-vaihtoehtoa jolla "se ehkä voisi ehtiä jouluksi"? Minä sopersin kotona iltarukouksen..
Mitä ilmeisimmin paketti siis loikkasi siiville vielä samana iltana (?) pääsi saarivaltion jakeluun jo torstaina (?), sillä perjantaiaamuna se oli jo kolkuttanut oikealle ovelle. Loistavaa! Ruisleipäkin pysyi melkoisen tuoreena :)
Erään yrittäjän kanssa filosofeerasimme eilettäin postiautomaatin toimintalogiikan kimpussa. Mistä se automaatti mahdetaan täyttää? Edestä vai takaa? Onko postin jakelijalla oma koodisto, jolla hän saa luukun auki - ehkäpä vielä sama koodi, jolla luukku aukeaakin?
Mitä tapahtuu, jos postin määrä ylittää luukkujen määrän? Alkaako sitten jonotus?
Päätimme yhteiseen muutosvauhdin ihmettelyyn: paketit, tupakat ja lääkkeet viuhuvat käsin koskematta kuljettimia pitkin rekkoihin tai kassalle. Ikeassa luetaan viivakoodit itse ja veloitetaan omaa korttia kassaneidin tapaan.
Kuka meistä osasi lapsena kuvitella, että paketin voi hakea itse automaatista? Mihinhän tämä kaikki vielä johtaakaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti