Oulun OK-kuntakiertueella kaupunkiosallistuminen ja lähidemokratia -pajassa oli asukasaktiiveja ja kansalaisjärjestöjen edustajia, yrittäjiä, kunnanvaltuutettuja ja kunnan edustajia. Valtakunnallisista toimijoista mukana oli oikeusministeriön ja verottajan edustajat. Oltiin nuoria ja vanhoja sekä miehiä että naisia.Aluksi sana oli vapaa; jokainen toi keskusteluun omaa näkökulmaansa osallistamiseen tai lähidemokratiaan. Juttu rikastui lennossa, ja näkökulmat vaihtelivat yrittäjän tarpeista asukasyhdistyksen haasteisiin.
Niin kaupungin kuin valtakunnallisen virastonkin virkamiehet toivat esille omat sudenkuoppansa. Miten osallistumisesta saa toimivan työkalun, ellei ylempi taho käske osallistamaan? Eihän virasto voi ottaa annetulle agendalleen tuosta vaan uutta tekemistä - vai voiko? Miten muutos saadaan aikaan? On koulutettava ja muutosjohdettava..
Suurin yhteinen löytö oli, että keskustelulle oli tilaa, kun kaikki osapuolet ovat koolla. Jokaisella näkökulmalla oli osaajansa, jolloin kaikki voitiin nostaa pöydälle yhteiseen tarkasteluun. Virkamiehen kammiossa ei noita näkökulmia näe!
Osallistamisessa on kyse dialogista. Dialogi on keskustelijoiden välillä virtaavaa ymmärrystä. Hyvässä hankkeessa keskustelua ylläpitää useampi henkilö ja mieluiten vielä eri roolissa.
Osallistaminen vaatii avointa keskustelua ja tapaamista kasvokkain. Sen jälkeen voidaan osallistua myös verkossa. On myös kohderyhmiä, joille osallistuminen verkossa on ihan ok sinä ainoanakin kanavana. Pääasia että osallistetaan laajasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti