Osallista viisautta ulkoa! (virkamies opissa Oulussa)

Oulun OK-kuntakiertueella kaupunkiosallistuminen ja lähidemokratia -pajassa oli asukasaktiiveja ja kansalaisjärjestöjen edustajia, yrittäjiä, kunnanvaltuutettuja ja kunnan edustajia. Valtakunnallisista toimijoista mukana oli oikeusministeriön ja verottajan edustajat. Oltiin nuoria ja vanhoja sekä miehiä että naisia.

Aluksi sana oli vapaa; jokainen toi keskusteluun omaa näkökulmaansa osallistamiseen tai lähidemokratiaan. Juttu rikastui lennossa, ja näkökulmat vaihtelivat yrittäjän tarpeista asukasyhdistyksen haasteisiin.

Niin kaupungin kuin valtakunnallisen virastonkin virkamiehet toivat esille omat sudenkuoppansa. Miten osallistumisesta saa toimivan työkalun, ellei ylempi taho käske osallistamaan? Eihän virasto voi ottaa annetulle agendalleen tuosta vaan uutta tekemistä - vai voiko? Miten muutos saadaan aikaan? On koulutettava ja muutosjohdettava..

Suurin yhteinen löytö oli, että keskustelulle oli tilaa, kun kaikki osapuolet ovat koolla. Jokaisella näkökulmalla oli osaajansa, jolloin kaikki voitiin nostaa pöydälle yhteiseen tarkasteluun. Virkamiehen kammiossa ei noita näkökulmia näe!

Osallistamisessa on kyse dialogista. Dialogi on keskustelijoiden välillä virtaavaa ymmärrystä. Hyvässä hankkeessa keskustelua ylläpitää useampi henkilö ja mieluiten vielä eri roolissa.

Osallistaminen vaatii avointa keskustelua ja tapaamista kasvokkain. Sen jälkeen voidaan osallistua myös verkossa. On myös kohderyhmiä, joille osallistuminen verkossa on ihan ok sinä ainoanakin kanavana. Pääasia että osallistetaan laajasti.

Ota kantaa oululaisittain (eli virkamies OK-roadshowlla)

Lähde: SlideShare, Vesa Ilola

Oulussa - oululaisittain äännettynä Oulusa - oli maanantaina Open knowledge kuntakiertueella. Minut oli pyydetty kaupunkiosallistuminen ja lähidemokratia -pajaan tuomaan verottajalle kasvot.

Luvassa saattaa olla, varoitti Oulun puuhamies Vesa Ilola etukäteen, kipakkaakin palautetta taannoisesta aikapankkiohjeesta. Lupasin toimia korvina ja tuoda viestit kotipesään tiedoksi.

Kilttejä olivat verottajalle osallistujat :) mutta minä opin paljon, osallistamisesta.

Oikeusministeriön Jaakko Korhonen esitteli Ota kantaa -palvelun ja kertoili osallistamisen periaatteista. Oulussa kaupungin virka- ja luottamusmiehiä oli jo koulutettu Ota kantaa -verkkopalvelun käyttöön, mutta aika tavalla saa vielä asian koordinaattori kulkea valmistelijoiden luona muistuttamassa työkalusta.

Jaakon ohje lisä- tai turhaa työtä pelkääville virkamiehille kuuluu:

Osallistaminen kannattaa, jos asia herättää kovasti kiinnostusta tai jos valmistelija epäilee että käyttöönottovaihe herättää kiivasta polemiikkia.

Hmm. Oiva esimerkki tällaisesta olisi ollut tuoreen aikapankkiohjeen valmistelu.

On helpompi hoitaa viestinvaihtoa avoimesti kaikkien kanssa
kuin yksi kerrallaan satojen kanssa omassa sähköpostissa.

Tämän voi verottajakin allekirjoittaa! Omat neuvontakokemuksemme Suomi24:lla näyttivät toteen melkoisen tuottavuuspyrähdyksen. Selvähän tuo, jos saman neuvon lukee monta sataa ihmistä tai vain yksi..

Jokainen kansliapäällikkö (eli ministeriö) on sitoutunut osallistamiseen, alleviivasi Jaakko. Osallistamisen uusi aika on koittanut julkishallinnossa.

Nielaisin. Verohallinto ei taida vielä tietää saaneensa lupaa saatika määräystä ottaa tätä avoimuuden työkalua käyttöönsä.. Miten ja milloin tuo mahtaa tapahtua?

Heijastuksia vuoden 2012 varrelta

Joulukortti by
Minna Immonen / Erweko 2012

Ei se ole enää muistikaan niin kuin ennen! Havaattinpahan tehneeni myös viime vuodelta jonkinlaisen katsauksen menneeseen. Neljä teemaa nousi silloin keskiöön. No, lusikka kauniiseen käteen, tuostahan on luonteva jatkaa arviointia.

Vuonna 2012 työrintamalla taakse jäi monen vuoden viestintä- ja markkinointirupeama. Päätyöksi tuli sähköisen asioinnin konseptointi ja edelleen tietoarkkitehtuurin rakentaminen. Toivo elää: nyt saadaan vihdoin kuntoon kaikki se aina jonkun tärkeämmän jalkoihin jäänyt seuranta ja analyysi! Samalla data auki..?

Päättyvän vuoden mittaan blogini neljä kidettä ovat

• Raportit palvelukokemuksista,
  joko mobiilista tai muilta mailta vierahilta
• Tuskastelua rappeutuvan moraalin ja kestävyysvajeen kanssa
• Ideoita big datasta ja sen käytöstä
  keinona tehostaa julkishallinnon toimintaa
• SADe- ja avoimuuden sekä reaaliaikaisen talouden edistämistä

Open Knowledge -viikko poiki huimia tapaamisia ja ideoita. Vuoden kohokohta oli tulla haastatelluksi kahden arvostamani osaajan kirjaan:

• Verokuitin luoja Pär Österlund kiinnostui Veron Suomi24-neuvontakokemuksista. Haastattelumme kollegani Marianne Väyrysen kanssa avoimen asiakaspalvelun vaatimuksista organisaatiolle on luettavissa kirjassa Tykkäämistalous.
• Kevään korvalla YLEn tuleva strategiapäällikkö Tuija Aalto kartoitti, millaisia ovat viestintäkäytäntöni ja miten sovellan avoimuutta omalla virkapaikallani. Lopputulos sekä oppia kahdeksalta kovan luokan vaikuttajalta on luettavissa Tuijan kirjamessuille julkaistussa kirjassa Kuinka olla avoin.

Oma paluupanokseni paljon iloa ja intoa tuottaneelle maailmalle kiteytyy kahta kautta:

• Ensi helmikuussa Open Knowledge Finland Conventionissa kootaan virastojen datan avaajille omaa tuki-trackia Usein kysytyt kysymykset.
• Ryhdyin dokumentointitalkoisiin. Kirjaan yhden datan avaajan kokemuksia muistiin blogissa Avaa dataa!

SADe goes AVOIN everything!

Tänään SADe-ohjelman seminaarissa on teemana avoimuus, ilmassa tekemisen meininki. Kun avoimuuden edelläkävijät (Tuija Aalto, Petri Kola, Ville Meloni) sparraavat virastojen virkamiehiä (Timo Valli, Marjukka Saarijärvi, Anne Simanainen-Kauhanen) on lupa odottaa sitä kipeästi kaivattua tiikerinloikkaa!

Syyskuisen Open Knowledge Festival -viikon keskeisin anti omaan ajatteluun oli tiedon avaamisen kautta syntyvät mahdollisuudet. (Psst, rohkaisen klikkaamaan OKF-viikon aiheisiin!) Tiedolla avataan myös hallintoa ja sen siilojen päätöksentekoa. Oma näkökulmani on jo pitkään ollut siilojen yhteentoimivuus.

Sadettelua-blogissa Hovin Ari jo viritteli yhtä näkökulmaa. Kaikkinaisen raportoinnin edellytys on tiedon saatavuus. Yhtenä osatekijänä on myös tiedon löydettävyys. Meillä hiljan avatut/julkaistut yhteisöjen verotustiedot puuttuvat vielä avoimen datan katalogeista. Päätöstä odotellaan.

Verotietojen jokavuotisen tirkistelyn tiimellyksessä Uutisvahti bloggasi mm. näin:

Olisi hyvin hyvin mielenkiintoista katsoa, mitä maksaa esimerkiksi verojen kerääminen. Verohallituksen voisi kokonaan hajottaa, kun laskutus menisi suoraan valtiovarainministeriöstä.

Minusta organisoituminen ei itsessään ole tärkeää. Toiminta ja sen tuloksellisuus/vaikuttavuus on. Maailmalla on malleja, joissa ministeriö hoitaa "verolaskutuksen", meillä sen tekee verohallinto. Joka tapauksessa työ tehdään tiedolla - ja siinä on vielä paljon tehostettavaa.

Let's go!

Avoimuudesta vastuullisuutta

Tyttäreni kertaa psykologiaa kirjoituksiin ja selittää hämmästyttäviä asioita hiljan lukemaansa soveltaen. Jotain sellaista käynnistyi minun - varmasti monen muunkin - mielessä Open Knowledge Festival -viikolla.

Keskiviikkona VM järjesti talkoot, joissa avoimesti ilmoittautuneet ja kovasti erilaiset ihmiset kokoontuivat kokoamaan raameja Suomen kansalliselle toimintaohjelmalle. Suomi liittyy Open Government Partnership -ohjelmaan 70 muun maan kanssa.

Open government, Open knowledge, Open data.. 

Tiedon avaaminen on ollut agendalla pian vuoden. Likinäköisenä olen tyytynyt kuvittelemaan, miten seuraavaksi avautuisivat yhteydet julkishallinnon rahoitukseen (government spending).

Kuluneella viikolla löysin vielä isompia kaaria. Man-saaren kollegan kanssa keskustelimme, miten yritysten vaikutusvalta saadaan näkyväksi päätöksentekoa varten, miten maailmantalous pukeutuu vaikutusvaltaan (vrt. HS 21.9.) ja mitä pitääkään avata jos tahtoo aidosti löytää vaikuttamisen paikat.

Asiakaspolulla omalla äidinkielellä?

Tiedon visualisointi oli esillä Tieto näkyväksi -seminaarissa jo maanantaina. Rob Waller liitti asiakirjojen rakenteistamisesta syntyvän lukutaidon palvelumuotoilusta tuttuun asiakaspolku-ajatteluun.

Torstaina sain kouriintuntuvan osoituksen, mikä merkitys äidinkielellä todella on. Sopimusten visualisointi esiteltiin maanantaina englanniksi. Luulin ymmärtäväni. Mutta vasta kun Stefania Passera puhui saman M!ND-seminaarissa suomeksi, äidinkielelläni, oma soveltaminen pääsi käyntiin.

Samalla käsitin, miten iso asia on saada asioida viranomaisen kanssa omalla äidinkielellä!

Avoin data ei ole tietoa, vasta tulkinta luo ymmärryksen

Illan päätti elävä legenda. Hans Roslingin leipälaji on tehdä "tylsästä" tiedosta visuaalista, tulkita ja kommunikoida sen takana piilevät ilmiöt kenen tahansa ymmärrettäväksi.

Siksi datan, tiedon ja hallinnon avaaminen on enemmän.
Avoimuus on tie vastuullisuuteen.

Open Knowledge Suomi eli verkostossa on voimaa

Avoimen tiedon yhteisöt ja verkostot kokoontuivat marraskuun päätteeksi ensimmäiseen tapaamiseen.

Kauppakorkean vanha tuttu sali 401 pullisteli avoimen datan väkeä korkeakouluista, yrityssektorilta, Open data -verkostoista Suomesta ja Englannista (Thanks Kat!), eri puolilta valtionhallintoa tai eri vaiheista datan avaamistaan.

Käsiteltäviä teemoja oli mm. koulutus, design, työkalut, Creative Commons -lisenssit, datasetit jne.

Teemaryhmät ideoivat säkenöivällä vauhdilla seuraavia konkreettisia etenemisaskelia. Käyntikortit, puhelinnumerot ja sosiaalisen media käyttäjätunnukset tekivät kauppansa, kun ryhmissä toisensa löytäneet sopivat keskenään jatkotoimista.

Lopuksi istuimme isoon piiriin jakamaan löydöt. Keskeiset tulokset julkaistiin saman tien Tieken padilla. Pari minuuttia per ryhmä - uskomatonta! Ja lennosta vielä kirkkaimmat kommentit kuulijoilta mukaan.

Hullaannuttavinta oli huomata, miten eri aiheet nivoutuvat yhteen toistensa kanssa ja miten kysymykset ja vastaukset löytävät toisensa, kun kaikki jakavat oman osaamisensa yhteiseksi hyväksi. Sitä on avoimuus!