maanantai 29. maaliskuuta 2010

Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 2)

Mikä yhdistää ympäristöarvot perinteiseen rahantekemiseen? Asiakas, kansalainen - Vastuullinen Kuluttaja, jolla on intoa valistaa myös muita. Se käy maksutta hänen omissa sosiaalisen median verkostoissaan.

Luonnonsuojelu tarkoittaa ennen muuta yhteiskuntavastuun ulottamista kaikkiin prosesseihin. Ja nyt törmäämme arvoihin: jos 'oikea valinta' maksaa enemmän, katteet pienenevät ja liiketoiminnan tulos kärsii - P/E-luku romahtaa.. Tehtävähän on mahdoton! (Osa 1)

Osassa 1 mainitsemissani Kiinan ja Suomen tapauksissa ympäristörikokset paljastettiin perinteisen lehdistön keinoin. Etelä-Korean koirankakkatyttö ja blogiäiti vastaan konglomeraatti ovat esimerkkejä uuden median vallasta. Se tarjoaa kauan kaivatun väylän jossa osallistua ja tehdä oma osuutensa yhteisen asian hyväksi.

Siksi luonto on jokaisen asia!

Sosiaalinen media on kanava jossa myös ympäristöarvot jaetaan. Siksi kestävä kehitys on - ja sen täytyy olla - kasvussa. Kuten Esko Kilpi sanoi: ilmassa on suuren arvomuutoksen tuntua.

Tuo muutos on jotain jättimäistä; niin suurta, ettei yhdelläkään yrityksellä ole varaa jättää sitä huomioimatta.

Sitä mukaa kuin ihmiset todistavat omituisia sääilmiöitä, lukevat pelottavia raportteja ja katselevat kauhukuvia luonnonkatastrofeista, he etsivät vastauksia. Netti tarjoaa heille tonneittain yksityiskohtia. Se kertoo yhä useammin myös yritysten väärinkäytöksistä ja vastuuttomista valinnoista.

Ja siellä on myös niitä, jotka kieltäytyvät ummistamasta silmiään. He eivät hyväksy epäeettistä käytöstä, eivät yhdeltäkään yritykseltä.

Juuri heidän mielipiteensä voi kääntää myös sinun asiakkaasi pään.

Niinpä tuo kerran mahdottomalta näyttänyt tehtävä alkaa pikku hiljaa kääntyä todellisuudeksi. Pikavoittoja jonkun toisen kustannuksella - tai luonnon kustannuksella - yrittävä saa sosiaalisen median yleisöt kimppuunsa. Uskotko?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti