Mitä aivotyöläisen kesälomalla pitäisi tapahtua? Takana pitkä lukukausi, kiireiset viikot täynnä palavereja, uuden tiedon etsintää ja sulattelua. Epäonnistumisia (toivottavasti!) mutta myös pieniä voittoja. Uuden tiedon yhdistelyä ja uusia innovaatioita. Luonnosta mallia katsomalla loma-aika on meille samaa, kuin talvikausi on kasvikunnalle.
Hedelmät on käytetty, näennäisesti jäljellä on tyhjyys - takki on tyhjä. Verkkaisessa olemattomuudessa kuitenkin tapahtuu, aivan kuten kuuraisen maanpinnankin alla. Elämän eliksiiri kerääntyy näkösältä syvälle juuriin jalostuakseen jälleen uuteen kukoistukseensa.
Nyt ei siis tarvitse tehdä mitään. On lupa vain olla.
Vietin ensimmäisen lomapäiväni illan ystäväperheen luona. Meitä oli neljä ammattilaista erilaisista perheistä, eri kulttuureistakin, jakamassa ajatuksia työstä. Ei kenenkään työstä erityisesti, vaan yleensä.
Huikeinta oli, että vaikka työmme sisällöllisesti ovat hyvin erilaisia, yhteistä ja samoja lainalaisuuksia löytyy enemmän kuin eroja. Eritoten aprikoimme tuottavuutta, parhaiden tulosten saavuttamisen salaisuutta.
Yhteinen ja vankkumaton näkemyksemme meillä neljänkympin rajapyykin ohittaneilla oli: "Eläköön runsaus ja rohkeus!"
Wired valottaa oivasti erilaisuuden merkitystä artikkelissa The Secret of Successful Entrepreneurs. (Kiitos taas mainiosta lukuvinkistä, @raesmaa!) Hedelmälliset tiimit ja rikkaat innovaatiot syntyvät erilaisuudesta. Sellaisten johtamiseen vain tarvitaan näkemystä - ja rohkeutta.
Miten päästä ulos omalta mukavuusalueeltaan, erilaisten pariin?
Entä millaista on johtaa erilaisuutta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti