Tänä keväänä yksi rakkaani viettää työuransa käännekohdan kolmevuotispäivää. Toisaalla kasataan CV:tä, ensi kertaa työuran aikana. Ajatella, että parikymmentä vuotta sitten CV - ainakin Suomessa ja ainakin maalla - oli nippu todistuksia. Kenellä ohuempi, kenellä paksumpi. Ja kolmaalla (kieli on kehittyvä otus, sekin!) taas sosiaalisen median työkalut synnyttävät uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia kuin sieniä sammalelle.
Jokin vuosi(kymmenkö jo?) sitten puhuttiin oppivasta organisaatiosta. Sanakummajainen ei ihan auennut ainakaan käytännössä. Eilen törmäsin iskulauseeseen "Organisaatio ei tweettaa, sen työntekijät tweettaavat". Yhteisöt syntyvät yhä yksilöistään, ovat sen summa. Ja minusta parhaimmillaan ovat enemmänkin kuin vain matemaattinen summa =)
Niin luen ainakin organisaatioguru John Kotterin blogista Harvard Business Review'ssa alkuviikosta yhden organisaation kahdesta ulottuvuudesta (kielikäännös minun). Strategian on oltava ketterä, todistavat IBM ja Nokia sekä aiheesta tutkimusta tehnyt Sitran Kosonen, myös julkishallinnossa. Silti on oltava järjestys - kuten hierarkia.
Mutta miten hierarkian hirmuvalta kumotaan??
Verkostoitumista voi tutkailla huomenna SomeTime2011-tapahtumassa, tuoreesta EK:n tutkimuksesta Oivallus tai vaikkapa LinkedInin Some teollisuudessa -ryhmässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti