Kesälomamaassa ajatuksia eivät kahlitse tarpeettomat raja-aidat. Tänään puen ympäristöhatun päähäni. Lomapäiväni virittyi vielä toviksi työasioihin, ja minustakin tuli vihreä virkamies.
Koeajoin virkapyörän.
Vuosi sitten verottaja liittyi Itämeri-hankkeeseen. Se oli luonteva jatko toimistojen arkea uudistavalle Green Office -ohjelmalle.
Tänä keväänä aloimme pukea vaikuttavuuttamme toisilla mittareilla. Vihreämpi verottaja kertoo konkreettisin esimerkein mitä tarkoittaa, kun yhä useampi meistä valitsee kanavakseen veroasioissaan verkon.
Ja se virkapyörä..? Niin, arjen tekoja tuottaakseen verottaja hankki kesän alussa "pääkonttorilleen" kokousmatkojen taittamiseen kolme virka-Jopoa.
Miksi juuri Jopo? Green Office -hankkeen viestinnästä vastaava kollegani Hannele Lotsari-Coffeng tietää vastauksen:
Jopo on suomalainen merkki, vanha ja tunnettu.Jopon tarinan luettuani ymmärrän, miksi se nousi vuosikymmenten jälkeen uudelleen kaikkien lemmikiksi. Tarina on viehättävä ja tuo esiin kolme vahvaa persoonaa, joiden intohimosta syntyi legenda.
Jopo tuo hyvää mieltä - sehän on tuttu lähes kaikille meille.
Legenda kiehtoo ja voittaa yhä uusia sukupolvia mm. siksi, että Jopoa saa käyttää oman elämän tarinoissa. Tykkänään toisenlaiseksi osoittautui persoona Linnanmäen (tähän asti) kunnianarvoisan brändin takana.
"Linnanmäellä on yhdet kasvot, toimitusjohtajan kasvot".
Brändin kannalta *) yrityksen toiminnan ja puhuvan pään kertoman tarinan on oltava yhtä. Parhaimmillaan intohimoinen persoona voi jalostaa yrityksen toimintaa. Mutta yhteisöä hänkään ei voi huijata, eikä totuus pysy piilossa.
Nähtäväksi jää, millaisen legendan Linnanmäen kasvoista kiukustunut yhteisö luo.
*) Huomautan, että Verohallinto ei pohdi brändejä tai legendoja, ei Jopon eikä Linnanmäen. Kotipeltoa ne kiinnostavat =)
Muutamia aiempia sukulaissieluisia postauksia:
Kehtaatko sanoa "Minä sen tein"?
Yhteiskuntavastuuta lehtien sivuilla
Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen
(Osa 1) (Osa 2) (Osa 3) (Osa 4)
Hei Johanna, Hieno idea tuo virkajopo! Sehän on myös hauskan näköinen. Vihreämpi verottaja sivusto on myös hyvä.
VastaaPoistaSpontaanina ideana mieleeni tuli, että olisi kiva nähdä pyörät ihan oikeasti virkakäytössä. Sivustolle voisi laittaa esim. kilometrimittarin näyttämään, miten ahkerassa käytössä pyörät ovat olleet.
Laajennetussa versiossa virka-Jopo voisikin siirtyä työmatka-jopoiluksi. Näin kannustettaisiin yrityksiä tarjoamaan pyörää auton sijaan työsuhde-etuna. Vastuullisuutta ja työnantajakuvan rakentamista sekin.
Julkiselle sektorille on tyypillistä kasvoton virastolook. Voisiko se olla toisin? Olisiko mahdoton ajatus, että Vihreämpi verottaja -projektille annettaisiin kasvot ja ääni, useampia? Millainen olisi vihreän verottajan tarina?
Ihania ajatuksia, kiitos Heli! Pistänpä sanan kiertämään - taidan viedä sen itse perille, ja jalostukoon se timangiksi aaltojen liplatellessa, viipyilevien iltojen hämyssä.
VastaaPoistaMutta kun totta puhutaan, kasvojen vapaaksi päästäminen on virastoille aina vaan kova juttu.
Ehdotus: palataan teemaan vuoden päästä kesällä 2012 ja tarkastellaan, onko tällä rintamalla edetty yhtään. - Puolustusvoimat näyttää erinomaista mallia, korkealta ja kovaa =)
Nyt en voi olla hiukan ylpistelemättä. Jo aikoinaan nuorena tyttönä Tekesin Turun konsultointiyksikössä (kauan ennnen aluehallinnon TE- ja ELY-keskus-souvauksia) meillä oli virkafillari. Se vanha kunnostettu naistenpyörä, jolla matkat keskusta-alueeella taittuivat mukavasti. No, tunnustan, että meistä viidestä työntekijästä fillarin käyttäjiä taisi olla vain kaksi. Ja jossakin muutossa koko pyörä sitten hävisi jonnekin.
VastaaPoistaMutta oltiin kumminkin vihreällä asialla jo noin kaksikymmentä vuotta sitten. Kerrankin ennen verottajaa!
Vakaasti ennen verottajaa! Vaikka meilläkin uutisointi keräsi kuullakseni kommentteja eri puolilta Suomea: "Mitäs uutta tuo ny on, meillä on pyöräilty jo vuosia!"
VastaaPoistaOnko siis niin, että nyt nostetaan tikun nokkaan sellaiset toimintatavat, jotka ovat toisille olleet sitä hiljaisen huomaamatonta arkea aina?