Keväällä 2011 puhuin säästöpossusta, josta arvelin Sailaksenkin ihastuvan, ja heitin toiveeni SADe-ohjelmaan. SADe-loppuraportti on työn alla ja Sailas eläkkeellä, Kiinan pörssi huojuu ja työ muuttuu.
Itsensä työllistäjä hukkuu
Jo vuosia on vahvistunut ilmiö työllistää itse itsensä. Perinteinen yrittäjyys ei houkuttele kuristavine byrokratia-ikeineen, eikä ihme! Työnantaja hukkuu ilmoitusvelvollisuuteen, vaikka olisi vain kerran työllistävä kotitalous. Yrittäjänä itsensätyöllistäjä ei taitaisi muuhun ehtiäkään kuin täyttämään lippuja ja lappuja eri viranomaisille. Hulluimmillaan yhden toimeksiantajan palveluksessa oleva "yritys" vielä sivuutetaan verotuksessa.
Samaan aikaan yhä useampi arjen askare hoituu älypuhelimella. Puhelin on lompakko, parkkimittari, kamera ja arkisto; askelmittari ja kompassi, herätyskello ja vaikka mitä. Miksei siis myös tuo haaveilemani säästöpossu?
Tehdään App!
Mitä jos olisi olemassa App, jolla sirpaleisen työn parissa työllistyvät saisivat sovittua suorituksista keskenään. App laskisi päälle veron ja eläkemaksun ja hoitaisi maksut maksajan kortilta. Vielä se hoitaisi tarvittavat tiedot verottajalle ja eläkesektorille. Tähän taitaa eteneminen nykylainsäädännöllä tökätä.
Mutkat on oiottava
Ideaan kuuluu, että tämän tulolajin veroja ei nysvätä prosentin sadasosina. Ei näet riitä, että nykyprosessit digitoidaan. On oiottava mutkat ja alettava puhtaalta pöydältä. Muuten ei menneiden polvien rakentama taakka kevene, ei Appin käyttäjälle eikä hallinnolle.
Sosiaaliturvasta olisi huolehdittava myös eli vakuuttamisesta sairastumisen ja eläkkeelle siirtymisen varalta. Maksu perittäisiin Appissa niin ikään sovitun summan perusteella.
Ratkaisun ituja ja esteitä?
Palataan omat vähennykset huomioivasta henkilökohtaisesta veroprosentista takaisin kaavamaisuuteen ja peritään vero portaittain.
Olennaista on ennakoitavuus. Vuoden päätteeksi ei saa koitua kamalia mätkyjä muttei liioin kuntien talouden loppuvuonna tuhoavia veronpalautuksiakaan. Vero olisi siten lopullinen.
Toinen haaste piilee eläkevakuutusjärjestelmän sopimusvapaudessa. Maksaja (eli nykyään työnantaja) saa vapaasti valita seuralaisensa - toisin kuin verottajan, jonka saa aina seurakseen.
Viisaus kokoon ja paras ratkaisu kekoon!
Mitä tuloa olisi tuo, jota uudella tavalla verottaisimme ja vakuuttaisimme?
Onko kyse edelleen työstä vai pienelinkeinotulosta vai mistä?
Otetaanko vakuuttamisessa edelleen huomioon 53 vuoden ikäraja?
App-idean konsepti löytyy muiden muasta VM:n digitalisaatio-sivun kautta Dropboxista.
Toimisiko idea? Ellei, millä muutoksilla siitä saisi toimivan?
Keskustelu alkakoon!
Reworking of Work -ryhmässä konsepti herätti myötävirettä. Sieltä löytyi myös uusi tuttavuus Sopimuskone.
VastaaPoistaIdea näissä kahdessa on nähdäkseni tasan sama, mutta sitä ennen täytyy yksinkertaistaa normistoa. Miksikö? Palkka.fi ei vieläkään ole helppo (eikä halpa). Palkkaus.fi ei sittenkään hoida sitä kaikkea, mitä pitää. Sopimuskone on käsittääkseni edelleen konseptitasolla (?). Tulorekisteriä on rakennettava nykynormeilla kuin Iisakin kirkkoa. Uudet appitkin ratsastavat porsaanrei'illä: "Helppoa kuin heinänteko (kun alle 200 euron taakka jää tulonsaajan oman moraalin varaan)". Ei näin!
Tarvitaan uusi tulon määritelmä ja veron määräytymisen periaatteet (ennakkoperinnästä lähdeveromaisempaan menettelyyn?). Eläkevakuuttamisen puolelle tarvitaan samankaltainen yksinkertaistus. Monimutkaista kun ei halvalla digitalisoida..