Uusi vuosi on kuin koskematon hanki tai puhdas paperi. Uusi alku on aina jännittävä. Armollista on, ettei meistä kukaan tiedä, mikä kulman takana odottaa. On ihanaa, että osaamme muistella taakse päin ja haaveilla eteen päin. Huonoa vain on se, ettemme millään malttaisi pysyä tässä hetkessä.
Mietipä, mitä tekisit jos tietäisit voittavasi lotossa tai saavasi huippunimityksen toiseen maahan mutta vasta kolmen kuukauden päästä? Eikö olisikin vaikeaa hoitaa hommat kunnolla jäljellä olevina, niin hitaasti *kuluvina* viikkoina?
Ja se toinen vaihtoehto - jos tietäisimme että kesällä kohtaamme suuren menetyksen. Ilahtuisitko enää ensi peipon laulusta? Huomaisitko ensimmäistä leskenlehteä? Näyttäisikö yksikään auringonnousu yhtään miltään?
Ihanaa siis vain olla tässä, edessä avautuvan suuren seikkailun edessä. On hienoa ottaa vastaan jokainen päivä kuin lahja ja turvallista luottaa siihen, että kaikki järjestyy. Saa käyttää lahjojaan mutta voi myös pyytää apua ystäviltään, kun ei itse osaa tai enää jaksa.
Tänä vuonna Helsinki on maailman muotoilun pääkaupunki. Näkyköön toisemme huomioiminen ja arjen design kaikessa työssämme.
(*korjattu vuoden ensimmäinen kirjoitusvirhe ;) *)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti