Avoimuus on aktiivinen päätös

Uudet työkalut mahdollistaisivat pääsyn kaikkeen siihen tietoon, jota työssä tarvitsemme. On Yammeria, Sharepointia, VYVIä ja Vatrya..

Mutta miksi työkaluja ei käytetä eivätkä verkostot kasva? Miksi postauksia ei synny eivätkä linkit leviä? Miksi koulutetutkin tekevät paniikkijarrutuksen ja poistuvat paikalta kokonaan, vievätpä muidenkin viestit mennessään?

Onko niin, että some onkin vallankumous?

Perustavaa laatua oleva muutos toimintatavoissa, jossa suurin hyöky käy omien korvien välissä? Olisi uskallettava avomerelle, pois kontrolloidulta hiekkarannalta.

Keskustelin taannoin Aallon Tuijan kanssa avoimesta aktiivisuudesta. Tuija haastattelee kirjaansa varten useita eri aloilla ja monilla eri tasoilla ja tavoilla toimivia kollegojaan. Me kartoitimme somen ja verkkoviestinnän ulapoilta löytämiämme motiiveja ja mahdollisuuksia.

Näyttää myös siltä, että organisaatiossa tieto on edelleen valtaa. Tekijöiden pitäisi oppia myös jakamaan tietoa, sillä arjen työviestintä on jokaisen tehtävä. Ilman jakamista ei tieto kulje organisaation sisällä.

Toinen tapa toimia avoimesti on rikastaa omaa yhteisöä tuomalla tietoa ulkoa. On kulttuurivallankumous oivaltaa, että mistä vain voi oppia. Jääkö muuten voimaan vanha sanonta: Kannettu vesi ei kaivossa pysy?

Emme ole vielä ymmärtäneet, että ihmisille täytyy taata pääsy sellaiseenkin tietoon, jota kukaan ei osaa olettaa heidän haluavan. Ihmiset eivät itsekään tunnista, että tarvitsisivat  juuri tuota tietoa - ennen kuin sen tarve koittaa. Siten organisaatiota ei voi koskaan täysin suunnitella etukäteen. - Esko Kilpi (blog, suomennos minun)

Suomea johdetaan edelleen edestä. Jos johto ei jaa tietoa aktiivisesti meneillään olevista asioista, ei muidenkaan sovi ottaa käyttöön jakamisen kulttuuria.

Silloin future office on kuollut jo ennen syntymistään..
Kauan eläköön future office?