Ota kantaa oululaisittain (eli virkamies OK-roadshowlla)

Lähde: SlideShare, Vesa Ilola

Oulussa - oululaisittain äännettynä Oulusa - oli maanantaina Open knowledge kuntakiertueella. Minut oli pyydetty kaupunkiosallistuminen ja lähidemokratia -pajaan tuomaan verottajalle kasvot.

Luvassa saattaa olla, varoitti Oulun puuhamies Vesa Ilola etukäteen, kipakkaakin palautetta taannoisesta aikapankkiohjeesta. Lupasin toimia korvina ja tuoda viestit kotipesään tiedoksi.

Kilttejä olivat verottajalle osallistujat :) mutta minä opin paljon, osallistamisesta.

Oikeusministeriön Jaakko Korhonen esitteli Ota kantaa -palvelun ja kertoili osallistamisen periaatteista. Oulussa kaupungin virka- ja luottamusmiehiä oli jo koulutettu Ota kantaa -verkkopalvelun käyttöön, mutta aika tavalla saa vielä asian koordinaattori kulkea valmistelijoiden luona muistuttamassa työkalusta.

Jaakon ohje lisä- tai turhaa työtä pelkääville virkamiehille kuuluu:

Osallistaminen kannattaa, jos asia herättää kovasti kiinnostusta tai jos valmistelija epäilee että käyttöönottovaihe herättää kiivasta polemiikkia.

Hmm. Oiva esimerkki tällaisesta olisi ollut tuoreen aikapankkiohjeen valmistelu.

On helpompi hoitaa viestinvaihtoa avoimesti kaikkien kanssa
kuin yksi kerrallaan satojen kanssa omassa sähköpostissa.

Tämän voi verottajakin allekirjoittaa! Omat neuvontakokemuksemme Suomi24:lla näyttivät toteen melkoisen tuottavuuspyrähdyksen. Selvähän tuo, jos saman neuvon lukee monta sataa ihmistä tai vain yksi..

Jokainen kansliapäällikkö (eli ministeriö) on sitoutunut osallistamiseen, alleviivasi Jaakko. Osallistamisen uusi aika on koittanut julkishallinnossa.

Nielaisin. Verohallinto ei taida vielä tietää saaneensa lupaa saatika määräystä ottaa tätä avoimuuden työkalua käyttöönsä.. Miten ja milloin tuo mahtaa tapahtua?

Yhteisellä moottorilla vauhtiin?

Lähde: Vero.fi

Tänään SADe-klusteriryhmässä esitettiin sama kehittämisajatus kuulemma kolmannen kerran viimeisten kymmenen vuoden aikana. Mitä jos Palkka.fistä irrotetaan sen ydin ja sosialisoidaan tuo palkanlaskentamoottori koko yhteiskunnan hyväksi?

Suomessa on 320 kuntaa, joista jokaisessa tehdään kuta kuinkin samat hallintotoimet. Päällekkäisyyksien karsimiseksi kuntia ajetaan liitoksiin keskenään.

Iltapäivällä verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja vaati eläkevakuutusjärjestelmään roimaa uudistusta. Joka yhtiöllä on omat tietojärjestelmät saman asian laskemiseen; valtion monopoli hoitaisi homman paljon tehokkaammin, laskeskeli Kataja.

Palkka.fitä vastustettiin sen tullessa verisesti: "Se tulee syömään tilitoimistojen leivän".

Toisin kävi. Jo toisena toimintavuonna kävi ilmi, että Palkka.fi olikin tuonut etenkin pienten tilitoimistojen palkanlaskentaan tervetulleen työkalun, jonka avulla nämä saattoivat tehostaa omaa toimintaansa ja laajentaa palveluvalikoimaansa.

Nyt palkanlaskentaytimen lahjoittamisella on perusteita enemmän kuin vielä koskaan.

Kansallinen tulorekisteri tulee vaatimaan palkkahallinnolta ennennäkemätöntä yhteentoimivuutta. On väistämätöntä, että joka ikiseen palkanlaskentaohjelmistoon tarvitaan yhteinen palkkakoodisto. Siitä koituu muutoksia. Muutokset aiheuttavat kustannuksia, joita kukaan ei halua.

Mitäs jos valtio olisi hoitanut muutokset kerralla kuntoon? Palkanlaskentamoottori voisi kai toimia vähän kuin avoin lähdekoodi. Jokainen palkkaohjelmisto saisi sen maksutta käyttöönsä. Ohjelmistotalot rakentaisivat näiden yhteisten ja yhteentoimivien parametrien päälle omat erikoisuutensa, joiden avulla tuottaa lisäarvoa omassa asiakaskunnassaan.

Miltäs kuulostaisi?

//edit 7.1.2015 lisätty tunnisteisiin ansiorekisterin korvaava tulorekisteri

Tekijänkammiosta avoimeen jakamiseen

Tekijänoikeudet tuntuvat usein ennen muuta rajoittavan hengentuotteen käyttöä ja jakamista. Onko niin, että rahanahneus ja typeryys "sitoo suittet" alunperin hyvälle tarkoitukselle?

Lausuin kollegan kanssa perjantaina Verohallinnon palautteen Avointen tietoaineistojen käyttölupaluonnokseen.

Julkishallinnollista tehtävää toimittavassa virastossa ongelma syntyi jo alkuvuonna dataa avatessamme. Taustalla on kuulemma informaatio-oikeus, joka sanoo että kun olemme jotain julkaisseet, olemme samalla luopuneet kaikista oikeuksistamme tekeleeseemme. Siten emme voisi liioin ohjata käyttöä mitenkään, emme edes vaatia että käyttäjän pitäisi kertoa kenellekään käyttävänsä meidän aineistoa (keskustelua tästä Avaa dataa! -blogissa).

Juristi kun en ole, en tahdo oikein kyetä seuraamaan tätä ajatuksenkulkua. Olen läpikotaisin käyttäjän liiveissä, ja internetaikakauden kasvatti.

Jos joku on netissä, se ei tarkoita, että minä saisin sitä käyttää.

Siksi pidän kovasti CC-lisensseistä, ne kun selventävät käyttäjälle pelikenttää kummasti.

Vielä henkilökohtaisempi esimerkkini kumpuaa musiikin maailmasta. Sukulaisemme ihana äänitys on vielä tallessa kasetilla, mutta muussa formaatissa äänitettä ei saa. Laulaja tahtoisi itse teettää äänitteestä uuden painoksen, mutta jotkut-oikeudet ovatkin levy-yhtiöllä, eikä asialle voi mitään. Hänen ihanat laulunsa ovat nyt tuon äänitteen vankina :(

Avoimuuden valokeilahan on vihdoin löytänyt hallinnon. Sen armottomat säteet halkovat jo viranomaisten hakemistoja ja asiakirjoja. Mutta jos totta puhutaan, osallistamiseen näinä niukkojen resurssien aikoina olisi syytäkin valjastaa joukkojen viisaus. Opettelu vain vienee aikaa, kun tähän mennessä kaikki valmistelu on opittu tekemään hiljaisuuden hämärissä kammioissa, kenenkään häiritsemättä asiantuntijan ajatustyötä.

Muistan kun tapasin Ruotsissa Piratpartietin edustajan.. Siinä ajattelussa oli omanlaistaan villiä vetoa. Kuulin täkäläisestä tekijänoikeuslain uudistuskeskustelusta huudon "Miksi eduskunta kuulee vain etujärjestöjä".

Jottai hallinnon kai tarttis tehdä (tällekin asialle).