Näytetään tekstit, joissa on tunniste BSAG. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste BSAG. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. toukokuuta 2011

Yhteiskuntavastuuta lehtien sivuilla

Hesarin kuukausiliitteessä oli tänään valkoinen sivu. Keskellä sitä istui kotkanpoikanen.
Turvaistuimia kotkanpojille
Ahaa, mainos.. Mutta kenen??

Fortum tekee WWF:n kanssa vanhoista sähköpylväistä turvallisempia kotkanpoikasille. Ei taatusti ydinbisnestä, mutta vastuun kantamista luonnosta siinä, missä liiketoiminta sitä sotkee.

Kirjoittelin havaintoja viime keväältä Baltic Sea Action Groupin innoittamana:

Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 1)
Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 2)
Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 3)

Vastuunkannon tsunami on kasvanut! Ekologisen ulottuvuuden lisäksi esillä on sosiaalinen vastuu. Sari Baldauf usutti helmikuussa yrityksiä tekemään isänmaallisen teon: työllistämään nuoria ja siten huolehtimaan, etteivät he syrjäydy. Taloudellisesta vastuustahan hän näytti mallia jo muutama vuosi sitten perustamalla Naisten Pankin.

Kuukausiliitteen Perhesiteissä oli tänään Sykön sisarukset.

Pauliinalla on hyvä sydän ja hän iloitsee kun hänen oppilaansa ovat oppineet vähitellen lukemaan. Pauliina on pyytänyt isäämmekin luokkavaariksi lukemaan lapsille kirjoja kerran viikossa.

Mitä kaikkea me muut voisimme tehdä?

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 3)

Jos maineesi on sinulle tärkeä, tiedät vaistomaisesti - ja määrätietoisesti - mitä tehdä ja mihin ei pidä sortua.

Brändi on yrityksen arvokkainta pääomaa. Brändin hallinnan täytyy siten kattaa riskit joita voi syntyä suhteessa asiakkaisiin.

Asiakassuhteiden ja salamannopean reagoinnin merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän asiakkaat elävät sosiaalisessa mediassa.
Firmat voivat "omistaa" brändinsä, mutta oikeasti brändi elää kuluttajien mielissä. Yritysten täytyy jatkuvasti vaalia ja hoitaa brändiään samassa tahdissa kuin asiakkaat muodostavat siitä mielipiteensä. -Real-time Brand Management, Harvard Business Review, (suomennos oma)
Niinpä palvelun laadun ja palvelun ytimessä olevan tuotteen ympärillä pitää olla kaikilta osin kattava asiakaspalvelu.

Ympäristöriskien hallinta

Myös ydinprosessien pitää olla kunnossa. Liiketoiminta ei saa vahingoittaa ihmisiä; ei ikinä asiakkaita muttei työntekijöitäkään. Eikä enää ympäristöä. Liiketoimintaprosessien on oltava kestävän kehityksen mukaisia.

Luulenpa, että Nestle oli lapsuuteni ensimmäisiä pahiksia. Siihen aikaan ei arjessa ollut tietokoneita, ja suurin sosiaalinen media taisi olla naapurien tapaaminen maitokaupassa. No, 30 vuotta myöhemmin Nestle on taas vaikeuksissa. Tällä kertaa Facebookissa. Syy on vaihtunut, nyt on kyse palmuöljystä.
He eivät hyväksy epäeettistä käytöstä, eivät yhdeltäkään yritykseltä. (Vol.2)
Mutta huolellisimmatkin valmistelut voivat jäädä riittämättömiksi. Uskon, että ympäristöasiat ovat taatusti olleet tekemisen keskiössä, kun - ja ennen kuin - Botnia alkoi rakentaa sellutehdastaan Uruguayhin. Silti vaikeudet rajalla yllättivät.

Ympäristöhaasteet kääntävät katseen kohti kestävää kehitystä. Sieltä löytyy myös uusia liikeideoita..

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 1)

Aamiaisseminaarissa joku viikko sitten ääneen ajatteli kaksi huippuvaikuttajaa Esko Kilpi ja Ilkka Herlin.

Päivän teemassa lähestyttiin kolmikkoa, joilla ei ennen vanhaan ollut mitään tekemistä keskenään: Business, vihreät arvot ja sosiaalinen media (some). Nyt kaikki on toisin: sosiaalisen median avulla kansalainen-asiakas yhdistää nämä toisiinsa.

Oli hienoa kuulla, miten Baltic Sea Action Group syntyi. Se on kertomus yhdestä miehestä, mutta mielestäni myös brändin rakentamisesta: jostain suuremmasta kuin mitä me olemme yksilöinä.

Ajoitus ratkaisee, kuunnellaanko sinua

Ihmisinä olemme rikas yhdistelmä arvoja, kokemuksia ja kontakteja. Lisätään tähän hyppysellinen intohimoa, sekoitetaan se inspiraatioon toisten lahjakkaiden ja intohimoisten ihmisten kanssa - ja mitä vain voi tapahtua!

Ilkan tausta; mielenkiinnon kohteet, ura ja perhe selittää mielestäni Itämeri-asian menestyksen. Mutta hänenkin täytyi odottaa kymmenkunta vuotta ennen kuin me muut olimme valmiita tuohon edistykselliseen tapaan ajatella.

Noina vuosina ponnisteli toinenkin mies. Sen jälkeen kun Al Goresta ei tullutkaan USA:n presidenttiä hän keskittyi vastustamaan ilmastonmuutosta . Hän on levittänyt sanaa ja herättänyt työllään monia. Myös Bill Clinton on kerännyt vaikutusvaltansa avulla tukea tärkeiksi uskomilleen asioille. Nämä kaikki ovat seikkoja, jotka ovat osaltaan rakentaneet Itämeri-asiaa.



Kohti muutosta

Mutta yksilöt eivät riitä. Entä yritykset? Tuumitaanpa tuokio perinteisiä business-ajureita. Talouden laithan vaativat, että yritys tuottaa omistajilleen voittoa. Kaikki pyörii osakkeen P/E-arvon optimoinnin ympärillä.

Vastuu viisaasta rahankäytästä koskee myös julkista sektoria. Mutta lyhyen tähtäimen tuloksen teko ei riitä. Mikä siis estää? On äärettömän vaikeaa rakentaa taloudellisia malleja, jotka huomioisivat yhtä vakuuttavasti myös yleisempiä, pitkän tähtäimen arvoja. Noiden skenaarioiden pitäisi yhdistää tänään investoitu euro parannetun tulevaisuuden välillisesti aikaansaamiin tuottoihin. Miten perustellaan rahankäyttö johonkin sellaiseen joka ei ole ihan lyhyen tähtäimen tavoitteiden mukaista?

Jatkuva kasvu on mahdottomuus

Esko puki asiaa sanoiksi suunnilleen näin: kaikki tiedämme koulun penkiltä, että täystyöllisyys edellyttää BKT:n vuosittaista 3 %:n kasvua. On siis isänmaallista lisätä kulutusta, koska siten turvaamme tulevaisuutta myös työttömälle lähimmäisellemme. Vaan entäs kolmas maailma? On meidän vuoro! kuuluu huuto sieltä; Intiasta, Kiinasta ja Brasiliasta. Tilastot vain osoittavat, ettei kotiplaneetallamme ole varaa moiseen; raaka-aineet eivät riitä kaikille, ja syntyvä jäte hukuttaa kaiken alleen.

On tullut aika antaa toistenkin kukoistaa.

Kulutuksesta luopuminen ei suinkaan tarkoita länsimaiden tuhoa. Sehän vain kutsuu esiin uusia liikeideoita. Luo kierrätysaineesta jotain mitä tarvitaan ja joka kiinnostaa ja käsissäsi on tuottoisa yritystoiminta: Globe Hope näyttää esimerkkiä.

Luonnonsuojelu tarkoittaa ennen muuta yhteiskuntavastuun ulottamista kaikkiin prosesseihin. Ja nyt törmäämme arvoihin: jos 'oikea valinta' maksaa enemmän, katteet pienenevät ja liiketoiminnan tulos kärsii - P/E-luku romahtaa.. Tehtävähän on mahdoton!

EIKÄ OLE. Kiinassa kävi päinsä lisätä jonkun aikaa maitoon muovia, jotta paremmalta näyttävä maidon ravintoarvo tuotti voittoa. Sitten yritys jäi siitä kiinni. Suomessa palkittu jätefirma oikoi mutkia kaatamalla jätekuormansa lähimpään sadevesikaivoon, kunnes se jäi kiinni. Maine meni ja siinä mukana moni sopimus. Miltä mahtaa heidän P/E-lukunsa nyt näyttää?

Onko mahdollista oikeuttaa suurempaa investointia, sellaista joka tehdään jonkin yleisen hyväksi, vaikkapa luonnon hyväksi? Panostushan ei tuota rahaa ehkä lainkaan, se saattaa tuottaa ehkä jotakin, mutta jotain sellaista mitä on melko mahdoton mitata, ja sekin 'jollekin toiselle'. Niinkös?

VÄÄRIN! Luonto on jokaisen asia. Yritystenkin.