Näytetään tekstit, joissa on tunniste radio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste radio. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Yllätyksiä palvelurintamalla

Kotimatkalla pääsiäisen vietosta kuunneltiin nuorison kanssa luonnollisesti radiota. Voice soitti vielä meikäläisellekin täti-ihmiselle tunnistettavissa olevia helmiä (kuten Robbie Williams tai Madonna).

Monta oli mukavaa uuttakin laulajaa. Mitäs nyt blogiin asti?

Tuli siinä sitten biisi, joka sai jalan vippaamaan - hyvä kun on cruise niin kaasujalka voi vapaasti vippailla muzakin tahtiin. Seuraavaksi kuuluu tietenkin kysyä "No, kukas se tämä sitten on?"

Armas esikoinen siinä sitten kieltämään: "Ei hajuakaan".

Siihenhän ennen vanhaan jäätiin.

Muutama vuosi sitten, kun Google kävi rakkaaksi (kun se löysi perille jopa haiun omaisilla hakusana-aavistelmillamme), muistan keskustelleeni veljeni (vai oliko se jo tyttäreni.. min'en muista, m'oon vanaha!) kanssa, että voi kun voisi laulaa pätkän Kuukkeliin, niin se oitis vastaisi laulun ja laulajan nimellä.

No nyt se tapahtui!

Neiti kaivoi taskustaan nokiansa, osoitti sillä kaiutinta ja sanoi muutaman sekunnin päästä laulajan nimen.

TÄH? kysyi 60-luvulla syntynyt äiti. Shazam oli tässä valmiina, se kai nappaa siitä klipin ja lähettää sen johonkin verrattavaksi ja sieltä tulee vastaus valmiina.

Huikeaa! Mitä verottajalla on tästä opittavaa? Meiltä ei etsitä lauluja, vaan mitä?

maanantai 15. marraskuuta 2010

Luovuus ja tuottavuus

Eläköitymisen pyörteissä rimpuilevat oganisaatiot joutuvat selviämään tehtävistään entistä vähemmällä väellä. Tuottavuusruuvissa perinteinen, ideat vastakkain asetteleva ajattelumme joutuu häpeään, kertoi tohtori Edward De Bono.

On haettava uusia ulottuvuuksia luomalla arvoa, hän muistutti, monen muun tapaan.

Hohtavan valkoisen tuomiokirkon kaartuessa esityslavan ylle viikon kiireet ja/tai suutari-pysyköön-lestissään -ajattelu iski kimppuuni kaiken luovan väen keskellä: "Onkos tämä nyt sopiva paikka virkamiehelle?"

Mitä osaisin sanoa, jos joku työpaikalle palattuani kysyisi: "No niin, miten otat heti käyttöön tänään oppimasi?" Kiivas kvartaaliajattelu kai arvottaisi vastaukseni "En ehkä vielä tänään mitenkään.." täysin nollaksi. "Turha reissu, vastedes et osallistu", kiristäisi tuottavuutta jahtaava pomo oitis, vai mitä?

Nojauduin silti luovuuden teemaan, jolle tuottavuus ja kiire luovat mahdottoman viitekehyksen.

De Bono, tuo punaisiin sukkiin sonnustautunut konkari-luennoitsija, kuvitti ja rytmitti kertomaansa perinteisillä kalvotusseilla. Rauhallisen tarinan ohessa kuvat ja sanat seurasivat toisiaan ja niistä muodostuvat uudet kuviot halkoivat kuulijan tajuntaa.

Perinteinen länsimainen ajattelu pohjautuu vastakkainasetteluun, ja ongelmanratkaisut päätyvät kerta toisensa jälkeen pattitilanteeseen, kun vastakkain ajetaan argumentit A ja B. Tuttua päivittäisistä palavereistamme, eikö!

Tunnissa tuo taloustieteen Nobel-ehdokas vuodelta 2005 kuvasi kymmenittäin tilanteita, joissa vastakkainasettelun kahlitseman ajattelun heittäminen romukoppaan vapauttaa näkemään ennen huomaamattomat vaihtoehdot. Hurjin esimerkki lienee eräältä kännykkä-jätiltä, jossa monen miljoonan "vastakkainmietintä" saatiin maaliin yhdessä iltapäivässä - kiitos "sivuttaisajattelun" (lateral thinking).

Me tuottavuusohjelman parissa askartelevat kokoustajat tekisimme hyvin rikastamalla ajatteluamme. Kokoustekniikat ja tietotyöläisen työvälineet ovat teknisiä toimenpiteitä, jotka pitäisi ehdottomasti saada käyttöön. Mutta lisäksi meille pitäisi opettaa vastakkainajattelun sijaan luovaa ajattelua, vaikkapa kuuden hatun tapaan.

Trenditutkija Herman Konings kertoi, että ihmisiä jotka eivät käytä kännykkää, on enää 7 %. Vuonna 2000 peräti 60 % ihmisistä vannoi, ettei heillä ole mitään syytä alkaa kännyköijiksi. Muutenkin uudet jutut, kuten "rikastettu todellisuus" (augmented reality) oli esillä monissa uskomattomissa sovelluksissa. Miten tulevaisuuden verottaja limittyisi nettikansalaisen arkeen?

Aamupäivän päätti Nokian multimediakehityksestä vastaava johtaja Mark Selby. Vannoutuneena radion kannattajana hän yhdisti mainostajat ja kuuntelijat, nuo uudet sisällön tuottajat yhteisen intohimon ääreen.

Radiohan on varsinainen sosiaalisen median äiti! Ilman kuvaa jokainen luo näet oman todellisuutensa.