maanantai 5. joulukuuta 2011

Päivä moraalinvartijana rakennusalalla

Harmaan talouden vaikutuspiiri, Lähde: Harmaan talouden tilannekuva IV/2011Blogahdin lauantaina pimeistä takseista ja terveysyritysten voitonpiilottelusta. Tänään kerron, mitä syksyn mittaan on kuulunut omasta tuttavapiiristäni. Tarina lankeaa samaan ahneuden kategoriaan.

Pääkaupunkiseudulla rakentaja voi päätyä jo konkurssiin, ellei suostu toimimaan pimeästi. Tarjouskilvassa pahimmillaan jo kolmannes tarjouksista on "puoleen hintaan" siitä, mitä muut (ja hyvämaineiset) yrittäjät tarjoavat.

Helppo huikkia amatöörinä kehään, mutta skeptisempi tarkkailija ei uskaltaisi rakennusasioissa edes säästää noin isoja summia. Eikö päättäjiä yhtään kiinnosta, miten noin yhtäkkisiin säästöihin on päästy?

Tuttavani kertoi toisen tarinan toiselta työmaalta. Kokonaisuutta hoiti yhteensä kolme eri urakoitsijafirmaa. Työmaalle tehtiin tarkastus. Yhdellä firmoista tekijöiden tuntipalkaksi paljastui alle 2 euroa.

Syksyn kohujutuissa Rautaruukin puolalaisista muurareista Raahen tehtaalla tuntipalkaksi lienee mainittu ruhtinaallliset 4 euroa. VR vipusi kannattavuutta venäläisillä veturinkuljettajilla 2-3 euron tuntihintaan.

Missä on yhteiskuntavastuu?

Vastuulliset valmistelijat ovat varmasti ennakoineet kokemuksen perusteella isojen rakennushankkeiden hintatason. Kun sitten saakin eteensä samaa tavaraa alehintaan (yhtäkkiä ja pyytämättä: "Nyt 30 % pois hinnoista!"), luulisi konkarin haistavan palaneen käryä.

Kuluttajakaupassakin on jo herätelty tilaajavastuuta: "Sanoohan sen järkikin, ettei aitoa merkkituotetta saa murto-osan hinnalla". Miten sitten rakennusalalla saisi?

Raha on kaiken pahan alku ja juuri, sanotaan. Loputon ahneus kai se oli, joka keksi Fannie Maen; tavan myydä vielä miljoonaluottoja vaikka maksukykyisten markkina oli jo lypsetty tyhjäksi. Seurauksena rapakon takaa alkanut kiinteistökupla, joka suisti koko maailman talouskuilun partaalle.

Mikä on tilaajan vastuu? Karmeinta kaikesta on, että kun kaupunki tilaa pimeästi, verot jäävät saamatta. Verotulojen laskusta kärsii - kaupunki itse eli viime kädessä me, sen veronmaksajat.

Entä sinun ja minun vastuu? Kun me tilaamme, myös päätös on meidän.

Aloitetaan ainakin opiskelulla:
Harmaan talouden tilannekuva IV/2011 eli Verohallinnossa toimivan Harmaan talouden selvitysyksikön raportissa on kuvattu edellä kertomiani ilmiöitä.
A-Studiossa 28.11. oli äänessä Raksa-hankkeen vetäjä Pekka Muinonen (Linkki toimii lähes joulukuun loppuun).
Rakennusalan harmaan talouden torjunta Verohallinnossa.

Varoituksen sana:
Myös tämä kirjoitus kumpuaa henkilökohtaisesta harmistuksesta. Sitä ei pidä lukea työnantajani virallisena tekstinä.

5 kommenttia:

  1. Ja yhteiskunta myös valvoo. Helsingissä paljastui yksi kaikkien aikojen suurimmista verohuijauksista, kertoi Helsingin poliisi aamun verkko-Hesarissa. Kansa etsii omakaupunki.hs.fissä mm. kunnollisten yrittäjien nimilistaa putkiremonttiin ryhtyvien taloyhtiöiden avuksi.

    VastaaPoista
  2. Huraa, viestinnällä on ohjaava vaikutus! Helsinki hylkäsi alihintaisen tarjouksen: Hylkäysperusteena oli muun muassa se, että tarjouksen hinnat eivät täyttäneet alimpia mahdollisia työehtosopimuksen mukaisia tuntihintoja.

    VastaaPoista
  3. Linkitänpä vielä talteen tähän aiheeseen syksyllä 2012 tupsahtaneen pommin: Uusi Suomi uutisoi, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaalta löytyi kaikkiaan 304 yritystä, jotka olivat verottajalle täysin tuntemattomia, "osa tarkoituksella harmaan talouden toimintaa varten perustettuja".. Hyytävää!

    VastaaPoista

ShareThis

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...