Elonmerkin 20-vuotispäivässä puhujina olivat mm. Mattilan Pekka, Hyppösen Mikko ja Åhmanin Helena. Illan päätteeksi hoksasin, mikä näitä kolmea briljanttia ajattelijaa yhdistää: intohimo omaan asiaan ja sen tuoma ehdoton asiantuntijuus.
Nando Malmelin kirkasti puheenvuorossaan idealismin merkitystä ja merkitystä ylipäätään: organisaation ja yksilön merkitysten on kohdattava. Hyppösen esimerkit haktivismista löysivät lopulta selityksensä sukupolvien erilaisista merkityksistä.
Esimerkillistä on myös @mikko eli miten hyvin Twitter sopii kriisiviestintään. Todisteena -bo:n itsensä allekirjoittama #FF :)
Åhmanin mukaan tunteet ovat edellytyksiä luovuudelle, ja yhteisöön kuuluminen ja työpanoksen arvostus ovat aivan olennaisia työhyvinvoinnin tekijöitä. Samoja aiheita olemme sivunneet juuri tällä viikolla kahvipöydässä johdon kanssa.
Mattilan Pekka muistutti moniosaamisesta. Viestintä ja markkinointi eivät voi olla vain tukifunktioita, sillä niillä on arvoa vain suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin. Merkityksen vuoksi niiden tehtävät on juonnettava osaksi ydinprosesseja, minkä jälkeen funktioita voi koordinoida. Sitä ennen kyse on enemmän tai vähmmän metatekemisestä.
Eniten pysäytti lopulta Åhmanin käsite "sosiaalinen kipu". Esimerkkinä Åhman käytti pallon heittelyä. Testissä kolme osallistujaa pallottelee aluksi yhdessä, sitten kaksi sulkevat yhden ulkopuolelle ja kopittelevat vain keskenään. Ulkopuolelle jäävä kokee hylkäämistä ja kysyy: "Enkö osannutkaan sääntöjä, miksen minä saakaan enää palloa, mitä oikein tein väärin?" Tämä on sosiaalista kipua.
Jos yhteisö etsii tuottavuutta ja sen edellyttämää luovuutta, pitää sosiaalinen kipu ottaa yhteisössä vakavasti, selitti Åhman, sillä luovuus vaatii positiivisen tunnetilan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti