Se oli kesän alkua 1999, kun nuor(emp)i yritysverottaja sai puhelun Verohallituksen tornitalosta: "Radiolinja tekee mainoskampanjaa, teemana Verovapaa vuosi ja ne haluais verottajan sinne. Lähtisitkö?"Lähdinhän minä. Sillä tiellä olen vieläkin.
Huvittavaa on, että muistan vieläkin ensimmäisen ajatukseni: Kuka muka voi luvata verovapauden?!
Jutun juoni oli siinä, että kisan voittaja sai 200 000 markkaa (niin, juuri niin kauan siitä on, että Suomessa elettiin vielä markka-aikaa!), jonka Radiolinja oli maksava verottajalle, kunnes henkilön verot tulivat maksettua. Loppu oli sitten luvassa omaan käyttöön.
Paikkana oli Tervasaaren Aitta, joitain sanoja muistan valmistelleeni, ja taisi siellä radiokin olla paikalla.
Verokarhukaan ei ole mikään ryppyotsainen kiusankappale, vakuuttaa Johanna Kotipelto Uudenmaan veroviraston yritysverotoimistosta. -TaloussanomatJoku taputti olkapäälle: Sehän meni hyvin! Ja sitten se oli ohi.
Tämä kaikki "googlaantui" eilen silmilleni netistä Taloussanomien uutisena, vuodelta 1999. Jutun mukaan olen kertonut myös uusista internet-palveluistamme! Mitä maailmassa ne olivat..? Vero.fi oli juuri vasta avattu edellisenä kesänä.. jaa, no Tyvi-palvelut taisivat elää jo toista vuottaan.
Verottajaksi minut sai Kauppiksen vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas. Viestintään ja palveluun oli rakkauteni siksi, että verotus on niin monimutkaista, että tavallinen ihminen tarvitsee apua ja selkeää suomen kieltä.
Samaa mieltä olen edelleen. Siis markkinoinnissa: mennään sinne missä ihmiset ovat, ollaan siellä, missä puhutaan. Ja vastataan kun kysytään.
Tänään kysymys kuuluu, kuka saa edustaa sosiaalisessa mediassa hallintoa - vai onko parasta vaieta.
Se hirvitti jo 11 vuotta sitten: Saanko minä sanoa koko Verohallinnon puolesta, miten verottaja suhtautuu verovapaaseen vuoteen?
Sain minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti