Viime keväänä pääjohtaja pyysi ePalveluistamme tekstiä: "Se tulee Helsingin hakemukseen". Pakko myöntää, että oli mietittävä minuutti, ennen kuin yhteys aukesi perinteiselle virkamiehelle.
Sitten sydän hypähti: HUIKEA JUTTU!
Löysin näet saman ajattelutavan, kuin Design for All Europe -järjestön erikoislähettiläs Pete Kercher niin mainiosti kiteytti viime sunnuntain Hesarin pääkirjoituksessa:
Tarkoitan strategista designia eli muotoiluajattelun hyödyntämistä niin, että koko talouden suunta saadaan kääntymään. Suomen murros kahden viime vuosikymmenen aikana ei ole ihme vaan onnistunutta muotoilua.Strateginen markkinointi tuo keskiöön tuotteen tai palvelun sijasta asiakkaan ja hänen kokonaiskokemuksensa. Palvelun muotoilu on sitä samaa ydintä: palvelun käyttökokemus syntyy muotoilun tuloksena. Ellei asiakkaan kokemus ole miellyttävä, kaikki markkinointiviestinnän toimenpiteet ovat hukkaan heitettyä rahaa.
Kercher avasi käsitettä "Designia kaikille": se on suunnittelua, joka huomioi ihmisten erilaisuuden, edistää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja edesauttaa yhteisöön kuulumista.
Toinen muotoilun ammattilainen, palvelumuotoilija Satu Miettinen kirjoitti HS:n pääkirjoitussarjassa osuvasti palvelujen muotoilusta julkisella sektorilla:
Palvelumuotoilu haastaa muotoilijat työskentelemään ihmisten kanssa, joten työssä tarvitaan uusia menetelmiä. -- Julkiselle hallinnolle se tarkoittaa palvelukulttuurin sekä hallinnon toimintatapojen muutosta.Suomalainen henkilöverotus on malliesimerkki palvelumuotoilusta!
Muotoilun kohteena on koko tietojenkeruu ja verotuksen prosessi, raha- ja tietovirrat kansalaisilta yrityksille ja verottajalle, ja siltä takaisin konkreettisina tuotteina. Oletko tullut ajatelleeksi? En oikeastaan minäkään, ennen kuin muotoilupääkaupunkihakemusta tehnyt porukka lähestyi pääjohtajaamme.
Verokortin avulla omien verojesi maksu hoituu puolestasi. Palkkasi maksaja myös ilmoittaa tiedot veroilmoitustasi varten, sama koskee muitakin rahavirtoja: pankki ilmoittaa vähennyksiäsi varten korot, pörssiyhtiö osingot jne.
Taustalla on paljon yhteistyötä, jonka tuloksena sinä saat veroilmoituksesi lähes valmiiksi täytettynä. Tarkista se ja täydennä tarvittaessa netissä.
Hyvä huomataan!
Henkilöverotuksemme sujuvuus onkin huomattu maailmalla. Olimme marraskuussa Veroilmoitus verkossa -palvelullamme eGovernment Awards -finaalissa. Mutta emme olleet yksin julkishallinnon sarjassa: pienestä Suomesta oli peräti kaksi edustajaa! Helsingin kaupunki oli mukana omalla design-tuotteellaan.
Helsingin Palvelukartta on jo nyt huikea kokoelma julkisia palveluja, hakutoimintoa, karttapalvelua - naapurikunnat mukana. Mutta se on myös vuorovaikutusta: palautekanava on tuotu samaan käyttöliittymään. Mikä mainio tapa "edesauttaa yhteisöön kuulumista"!
Seuraavaksi ylitetään varmasti kunta-valtiorajat, niin kuin eilisessä SADe-kokouksessa kaavailtiin. Muotoilupääkaupungin rinnalla ovat myös Lahti, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
Suomen maabrändi kirkastuu kirkastumistaan, se on kuin elämä itse: runsas ja kekseliäs. Maabrändityöryhmä voi hymyillä tyytyväisenä, vaikka Financial Times keskittyykin vielä artikkelissaan lähinnä perinteiseen muotoiluun.
Seuraa Helsingin valmistautumista maailman muotoilupääkaupungiksi
netissä: World Design Capital Helsinki 2012
Twitterissä: @wdchelsinki2012
Facebookissa: WDC-fanisivu
Kieltämättä atk-ihmisenkin mielessä palvelun muotoilu kuulostaa paremmalta kuin käyttöliittymän suunnittelu. Erinomaista on tuo jako muuhun toiminnallisuuteen ja miten se ihmisille tarjotaan. Tietysti vielä isompi asia on muuttaa nykyinen elämänmeno paremmin palvelemaan meitä ihmisiä eikä aina vain yhteiskuntaa ja taloutta. Mutta kuten sinäkin monessa yhteydessä olet sanonut, korvien välissä pitää ensin paljon muuttua ja se koskee kyllä tämän maan eriasteisia vaikuttajiakin eikä vain tavallisia mökin mummoja ja vaareja.
VastaaPoistaKiitos Juhani kommentista!
VastaaPoistaAsenne ihmisyyteen on yksi ulottuvuus. Alasillan Anjan blogi, kokemukseni ja monet käymäni keskustelut viittaavat siihen, että vaikuttajien ja virkamiesten korvien väli voi pahimmillaan olla vielä toissa vuosisadalla.
Toinen ulottuvuus on teknologiahypetys. Jännää tässä uudessa yhteisöllisessä mediassa (tarkoitan keskustelun mahdollistavaa internetiä) on paluu juurille, perimmäisiin arvoihin. Trust-luottamus, asiantuntemus ja toisen auttaminen ovat esillä tavalla, johon en enää uskonut kvartaalitaloudesta olevan paluuta.
Voiko teknologia tai digikuilu jakaa ihmiset liian kahtia? Puhutaan syrjäytymisestä.. mutta eikö jo tuo sanavalinta sisällä yhden sortin arvovalinnan!? Sillähän annamme ymmärtää, että "Digi on se ainoa oikea. Jos et ole digi, olet syrjäytynyt."
Siis voisiko rinnakkaisia olevaisuuksia olla suosiolla kaksi: digi ja perinteinen? Silloin vaikkapa viranomaisten velvollisuus olisi palvella molempia jomman-kumman-maailman omakseen valinneita tasapuolisesti eikä vääntää toisia väkisin toisen käyttäjiksi?