Ansiorekisteri-seminaarin satoa

Julkishallinto ei ole olemassa vain oman tehtävänsä toimittamista varten. Julkishallinto on hallinnollinen kustannus. Siksi sen on toimittava mahdollisimman tehokkaasti ja turvattava osaltaan kansallista kilpailukykyä.

Ansiorekisteri-seminaari kokosi Sitraan 18.9.2013 tekijöitä, näkijöitä ja toteuttajia - toivottavasti myös epäilijöitä. Polku 2 on toteutettava kokonaisuudessaan viipymättä. Palveluväylä toteutetaan Viron malliin, ja on, ICT2015-ohjausryhmän asiantuntijan mukaan, "tuotannossa Q4/2014". Ohjelman eteneminen raportoidaan ict2015.fi-sivustolla. 

Automaatiolla parempaa palvelua

Hallinnollisten velvoitteiden täyttämiseen tarvittavat tiedot kerätään yritysten taloushallinnon järjestelmistä automaattisina sivutuotteina: palkanmaksu ansiorekisteriin, ALV-raportointi verkkolaskuista ja kirjanpito tiliotteella, XBRL-tilinpäätös. 

Edellinen pääjohtajamme Mirjami Laitinen muistutti, että palvelu on sitä parempaa, mitä vähemmän siihen on tarvetta. Etenkin verovaroilla toimivien viranomaisten on palvelukehityksessään ajateltava asiakkaan koko asiointiketjua ja käytettävä yhteistä tietoa nykyistä paremmin.

Kansallinen palveluarkkitehtuuri sisältää uuden tiedonvälityskonseptin ja suunnittelupöydällä olevan kansallisen tunnistautumisen. Valtio tuottaisi kansalaisvarmenteet kansalaisille ja palveluntuottajille maksutta. Välineet tuotettaisiin markkinaehtoisesti, ja valtio tarjoaisi tunnistusportaalin maksutta.

Kansallisen tiedonvälityskonseptin ajattelussa keskiöön nousee kansalainen. 

Kansalainen omistaa omat tietonsa.

Julkishallinto ei varastoi tietoja moneen kertaan eri viranomaisissa vaan sama tieto tallennetaan vain kerran. Ansiorekisteri on tiedon kumulointia varten tarvittava (yksi ainoa) kansallinen rekisteri, johon tulotiedot kerätään reaaliaikaisesti maksamisen yhteydessä. Tiedonkeruu tapahtuu rakenteisessa muodossa, joten palkkahallinnon tiedot on korvamerkittävä (palkkakoodiston pohjalta). Tietopalvelu eli tiedon jakelu kaikille tarvitsijoille hoituu palveluväylän kautta.

Arto Leinonen kertoi verottajan näkökulman ansiorekisteriin. Jo vuosia sitten visioitu reaaliaikainen henkilöverotus sai mahdollistajakseen ansiorekisterin kuin kypsän omenan. Yleisö kysyi, voisiko myös veronpalautukset saada aikaisemmin. Kyllä, mutta vasta sillä hetkellä, kun kaikki verotukseen vaikuttava tieto on saatu haltuun. Pelkät tulotiedot eivät siis riitä verotuspäätöksen tekemiseen.

Kelan Mikael Forss laskeskeli ansiotietojen keskitetyn sähköisen käsittelyn säästävän jo vaatimattomalla 1 minuutin helpotuksella Kelassa 10 htv. Jos säästö olisi 10 minuuttia (kuten todennäköisempää), työvuosia säästyisi jo 100 htv, mikä olisi rahassa 5 miljoonaa euroa. Kuntasektorilla käytetään tulotietojen käsittelyyn vähintään yhtä paljon työtä kuin Kelassakin. Mistä rahat rekisteriin, Valli? päätti Forss.

Timo Valli vastasi, että julkishallinnon ICT:stä vastaa ministeri Virkkunen, rahat ovat ministeri Urpilaisen taskussa, ja kokonaisuus kuuluu luonnollisesti pääministeri Kataisen rooteliin. Nyt on laadittu kolme strategiaa, joista yksi oli ICT2015. Rakennepoliittisen ohjelman ulostulon jälkeen tuntuu, että kaikki tekeminen liittyy nyt yhteen. Ei ole tarvetta muuttaa suuntaa, nyt on aika kiihdyttää vauhtia.

Eläkevakuuttajat varovasti mukana

Ilmarisen Sini Kivihuhta huomautti, että eläkevakuuttajat eivät ole julkista hallintoa vaan kilpailevat keskenään hoitaessaan julkista tehtävää. Kilpailulainsäädäntö siis myös rajoittaa yhteistyötä. 

Ansiotieto on kuitenkin työeläkkeen ydintä, eli jos yritykset alkavat raportoida ansiorekisteriin, eläkevakuuttajat tahtovat olla kehityksessä mukana. Eläkevastuiden pohjaksi tarvitaan tietoa pitkältä ajalta: eläkkeitä lasketaan sekä 100-vuotiaille että nyt eläköityvälle. Tätä tiedonkeruuta ja etuuslaskentaa varten syntyi AREK (2007). Se laskee ja päättelee eläkkeitä juoksevasti ja jatkuvasti. Siten AREKin hoitaman kokonaisuuden korvaaminen suoraan Ansiorekisterillä ei käy.

Kuntasektorille tuplahyötyjä

Kuntien Taitoan Tiia Mäkiranta-Säisä kuvasi kuntasektorin palkanlaskentaa valtavaksi hallinnon taakaksi, jota automaatio keventäisi. Taitoa toteuttaa siten kuntien toiminnan katalysaattorina yhteistä ICT2015-näkemystä. Yksi standardoitu rajapinta vähentäisi sisäisten tietojärjestelmien muutoksia. Reaaliaikaistaminen poistaisi kokonaan yhden prosessin, kun vuosi- ja neljännesvuosi-ilmoittamisesta luovuttaisiin. Lisäksi kuntalaiselle syntyvä kokonaisnäkymä poistaisi ko. kokoamistehtävän palkanlaskennasta.

Ennen kaikkea ansiorekisteri mahdollistaisi nykyistä toimivamman ennakoinnin. Kuntien tulot saadaan verokertymistä. Reaaliaikainen tieto niin menopuolesta (eli palkoista) kuin tuloista (verotulojen kuntakohtaisesta jako-osuudesta) mahdollistaisi myös vastuullisemman talousjohtamisen kunnissa.

Tilitoimistojen arki on rutiineja

Vuokko Mäkinen muistutti, että idea palkkakoodistoon syntyi tilitoimistoarjesta. Taloushallintoliiton jäsenyritykset hoitavat

• lähes 130 000 suomalaisen yrityksen ja yhteisön taloutta 
• noin 50 000 yrityksen palkanlaskentaa 
• (yli 310 000 palkkapussia/kk)
• työllistävät keskimäärin 7,9 hlöä (ei-jäsenyritykset ka 1,6 hlöä)

Tilitoimistot joutuvat viranomaisraportoinnin vuoksi tekemään todella paljon turhaa työtä. Reaaliaikaisen tiedon muhittaminen vuodeksi ei ainakaan paranna tuon tiedon laatua. Sen summaaminen jälkikäteen aiheuttaa turhaa työtä, lähtökohtaisesti aina korjauksia ja taas turhaa työtä. Reaaliaikainen tieto olisi koko ajan saatavilla.

Paneelilla pähkinöiden kimppuun

Maksaisiko moinen reaaliaikaistaminen yrityksille? Real-Time Economy -ohjelmassa palkkajärjestelmien asiantuntijana toimivan Aditron mukaan muutos voitaisiin hoitaa osana vuosihuoltoa, jolloin erillistä kustannusta ei yrityksille syntyisi.

Voidaanko vuosi-ilmoitusmenettelystä luopua? Verohallinto ei tarvitse tarkistavia vuosi-ilmoituksia sen jälkeen kun tiedot saadaan reaaliaikaisesti. Muutoksen myötä myös nykyistä kausiveroilmoitusta on viilattava.

Eläkevakuutusyhtiöiden asiakas yrityksistä vain runsas 10 % ilmoittaa kuukausittain. Vuosi-ilmoittamisesta luopuminen ei onnistu eläkevakuuttajilla pakottamalla vaan olisi tarjottava vaihtoehtoja.

On huomattava, että vaikka ansiorekisteri päivittyy reaaliaikaisesti, ei tietojen lähettämisen sieltä eli tietojen vastaanottamisen tarvitse tapahtua samanaikaisesti. Niin halutessaan toimijat voivat saada tiedot itselleen edelleenkin vuositasolla.

Keskustelussa sivuttiin raportointirajapintoja ja miten mahdollista uutta liiketoimintaa; myös avoin data nousi esille. Yhteys kirjanpitoon sekä palkanmaksuaineiston säilyttäminen tiedot raportoineissa yrityksissä on ratkaistava. Vastuu tiedon oikeellisuudesta ei muutu ansiorekisterin myötä.

Jatkuuko hanke vaikka hallitus vaihtuu? Timo Valli arvioi, että jatko edellyttää hankkeelta vahvaa etenemistä ja näyttöjä. Sinänsä 21 polkua on 10 vuoden ohjelma, jonka kannatuksen Ala-Pietilä kävi mittaamassa kaikkien puoluejohtajien kanssa. Poliittinen päättäjä voi aina uudelleen suunnata tekemistä, ellei näkisi valittua tietä toimivaksi. - Itse uskon informaatioinfrastruktuurien hallinnan olevan osa pysyvää kehitystä. Tietojärjestelmien kanssa ollaan nyt menossa kestävämpään suunnitteluun, jota voisi verrata maankäyttösuunnitteluun.

Miten järjestetään rahoitus ja vastuut? Onko vastuutaho yksi virasto, kuten VRK? Vai rakennetaanko ansiorekisteri Veron tai Tilaston kylkeen? Tai perustetaanko kenties yhteisyritys? Timo Valli vastasi, että toimijasta on jo vuosi sitten julki lausuttuja ajatuksia, mutta päätökset puuttuvat. Kehyskaudelle 2013-2017 on saatu 120 milj. euron varaus, joka mahdollistaa paljon asioita.

Kuka omistaa ansiorekisterin? Saadaanko ministeri Virkkusen ajatus tietoviraston perustamisesta seuraavaan hallitusohjelmaan? Kokonaan uutta virastoa ei oltaisi perustamassa vaan vaikkapa VRK:n pohjalta lähdettäisiin laajentamaan sisältöjä poikkihallinnollisista perusrekistereistä.

Raportoinnin pohjaksi tarvitaan palkkakoodisto. Onko tämä palkkakoodisto se ja kuinka valmis se on? Vuokko Mäkinen vastasi, että Palkkakoodisto on syntynyt eri sidosryhmien kanssa, joten se on melkoisen valmis palkkalajien ja eri raportinsaajien näkökulmasta. Nyt siellä on kaikki viranomaisraporteissa käytetyt eri ansiokäsitteet. - Vielä tarvitaan tietosisältöjen tarkastelu kuntien sosiaalitoimen kanssa.

Miten transaktiot saadaan luotettaviksi ja todennettaviksi? Loki on aina oltava. Palveluväylällä tulee olemaan autentikointi: palvelinten ja osapuolten tunnistaminen. Asiakasnäkökulmaa turvaamaan pilotointiin on tarjoutunut mm. Virkamiesten avoimessa verkostossa toimiva avoin joukko yrittäjiä.

Änkyrät pelkää vaivaa, rahanmenoa ja riskejä. Meidän tehtävämme on vakuuttaa kaikki siitä, että niitä ei synny. - Mikael Forss

//edit 7.1.2015 lisätty tunnisteisiin ansiorekisterin korvaava tulorekisteri