torstai 28. toukokuuta 2009

Oikea markkinointi
istuu mielen maisemaan

Markkinointi on parhaimmillaan jotain sellaista mitä et edes huomaa. Se on ratkaisu tarpeeseesi. Se on vastaus kysymykseesi. Parhaimmillaanhan se on vastaus kysymykseen, jota et vielä osannut edes esittää! Onnistunein match syntyy aina asiakkaan tuntemuksesta. - Onko Twitterissä parhaimmillaan jotain samaa?

Välihuuto!

Taannoin irvailin etteivät kaikki usko ensinkään verottajan markkinoivan. Se voi vain tiedottaa. Kommentti vie oitis aatokset takavuosien mantraan: markkinoinnin ja viestinnän integrointiin.

Mantra nivoi vihdoinkin nuo kaksi toimintoa yhteen yhteisen tavoitteen eteen järkevällä tavalla niin että kaiken viestinnän keskellä liiketoiminnalisempi ajattelu sai selkänojaa. Mutta ehkä kyseessä olikin oivallus viestijän mielenmaisemassa?

Kokemukseni mukaan aidot viestinnän ammattilaiset ovat jotenkin taipuvaisia rakentamaan sellaista (liike)toiminnasta etäisempää, puhdas(oppis)empaa viestintää. Sellaista, mitä on ihan mahdotonta mitata.

Markkinoijat taas ovat jotenkin enemmän kietoutuneita siihen arkiseen (liike)toimintaan: me teemme jotain vain (liike)toiminnallisen tavoitteen eteen, ja sen tehtyämme viritämme oitis mittarit valtimolle. Tuo jotain ei markkinoinnissa ole suinkaan vain se loppusilaus. Loppusilaus on mainontaa tai markkinointiviestintää;
Integroitu markkinointiviestintä on viestinnän kokonaiskonsepti jossa markkinointistrategian tavoitteita toteuttavat viestintäratkaisut on optimoitu panos-tuotossuhteeltaan
- StratMark: Strateginen markkinointiosaaminen (Tikkanen-Vassinen)
Mutta se mitä on tehty ennen tilausta - siinä on markkinoinnin ydin. Se on: kenelle, miten, missä ja milloin. Se on sitä että suunnitellaan vastaus asiakkaan tarpeeseen asiakkaan syvällisen tuntemisen kautta.

Integroitua markkinointiviestintää!

Järisyttävin markkinointiviestintää koskeva kokemukseni on jo monen vuoden takaa, muistaakseni Kodin Kuvalehden monen aukeaman juttu kaukomatkailusta. Hyvän lehden tapaan pääaukeamalla iso kuva, oiva otsikko, mukaansa tempaiseva ingressi ja kivat väliotsikot.

Mutta sitten alkoi tapahtua. Lopussa oli sivu, jolle teksti oli ladottu kauniin graafisesti sivun täydeltä. Sanat hivelivät kaukokaipuisen lukijan sielua. Lempeä tuuli hiveli silmäripsiä, taivutteli palmuja ja aaltojen pehmeä suhahdus rannan hietikkoon hyväili päivän meluissa herkistyneitä korvia. Ilta-aurinko viipyili viime säteillään pehmeästi poskilla.

Ja siinä, tuon huikaisevan soljuvan tekstikehyksen sisällä.. on täsmälleen se sieluni silmiin piirtynyt kuva palmujen kehystämästä auringonlaskusta rannalla.

Huokaus. Kun olin aikani ihaillut kuvaa ja kehunut kuvituksen osuvuutta itse artikkelin sanoihin, yhtymää sanojen luomiin mielikuviin päässäni, huomasin kuvassa tekstin: Osuuspankki - kun haluat haaveista totta. MAINOS?!?! W-A-U.

Edelleen käytän tätä esimerkkinä onnistuneesta mainospaikoituksesta. Oliko sen asemointi tarkalleen ennalta suunniteltu? Taittajan löytö? Ostajan toive? En tiedä..en jostain syystä saanut aikaiseksi kysyä (olisivatkohan kertoneet..?) Mutta joka kerta, kun itse yritän mainosostoksissani päästä samaan, timanttiseen asiayhteyteen.. vielä se ei ole onnistunut..

Miksei muka mainosta voi integroida viestinnän kanssa?! Mainosmyyjä, yllätä minut!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti